Diagnostisten alojen erikoislääkärit turvaavat hoitopolut – työarki keskittyy lääketieteelliseen kokonaiskuvaan

Hae erikoistuvaksi lääkäriksi Diagnostiikkakeskukseen
Uteliaisuus ja tutustuminen aiemmin tuntemattomaan HUS Diagnostiikkakeskukseen johdatti gynekologian erikoistumispolkua kulkeneen Mikko Anttosen kliinisen kemian erikoislääkäriksi, ylilääkäriksi ja kliinisen kemian professoriksi Helsingin yliopistossa. Hänen aiemmat erikoistumisopintonsa olivat edenneet lupaavasti. Ne toivat arkeen intensiivistä potilastyötä ja samalla tutkijan ura eteni. Lopulta Anttosen vetämä tutkimusprojekti sai huomattavan rahoituksen, mutta samanaikaisesti hän epäili ettei erikoisala ole siltikään hänen omansa.
Anttonen päätti tutustua kliiniseen kemiaan erikoisalana HUS Diagnostiikkakeskuksessa ja tiesi pian jäävänsä.
"Lääkikseen hakiessani en ajatellut, että minun välttämättä pitää päästä potilastyöhön, mutta päädyin tekemään sitä hektisellä alalla. Nyt olen löytänyt itseni työskentelemästä lääketieteen kokonaiskuvan kanssa."
HUS Diagnostiikkakeskus tuottaa vuositasolla valtavan määrän diagnostista tietoa: Vuonna 2024 se vastasi lähes 1,2 miljoonasta kuvantamistutkimuksesta ja yli 25 miljoonasta laboratoriotutkimuksesta. Anttonen sanoo, että yksi keskeinen osa kliinisen kemian erikoislääkärin työtä on huolehtia siitä, että laboratoriotutkimukset ovat ajantasaisia, niitä käytetään oikein ja ne auttavat diagnostiikassa ja koko hoitopolussa.
"Yksittäisten kohtaamisten sijaan vaikutetaan esimerkiksi kaikkien niiden potilaiden hoitoon, joille tehdään kilpirauhasen toimintakoe TSH. Vuoden aikana tutkimuksia tehdään 400 000 kappaletta."
Eroon potilaslistoista
Anttonen sanoo, että laboratoriolääketiede on potilastyötä laajempaa: Merkityksellisen ja oman itsen näköisen työuran lääkärinä voi tehdä muuallakin kun vastaanotoilla ja osastoilla. Diagnostisille aloille ei hänen mielestään kannata hakeutua, jos näkee yksittäisen potilaan auttamisen ja hoitokontaktin oman lääkäriyden ytimenä.
"Laboratorioala voi toimia, jos on kiinnostunut ensisijaisesti lääketieteestä kokonaisuutena – siitä miten ihminen toimii, ja millä tutkimuksilla voidaan diagnosoida, kun jotain onkin pielessä."
Anttoseen vetosi myös päivystysvastuiden vaihtuminen päivätyöhön, jota potilastyö ei kuormita. Lisäksi laboratoriotyö oli kaikkea muuta kuin ongelmien ratkaisemista yksin: Asioita edistetään moniammatillisissa tiimeissä. Lääkäri vastaa lääketieteellisestä näkökulmasta; analytiikasta huolehtivat sairaalakemistit, bioanalyytikot ja laboratoriohoitajat.
"Diagnostiikkakeskukseen tullessani ensimmäisiä ahaa-oivalluksia oli se, että asioita tehdään näinkin mukavasti yhteistyössä eikä niin, että lääkäri istuu kopissa poliklinikalla tai terveysasemalla."
Kurkistusvirka madaltaa kynnystä
HUS Diagnostiikkakeskuksen 3400 ammattilaista työskentelevät 150 toimipisteessä Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa . Uudenmaan alueella toimivien hyvinvointialueiden lisäksi HUS Diagnostiikkakeskus vastaa Kymenlaakson hyvinvointialueen ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen laboratorio- ja kuvantamistoiminnasta. Se on Suomen johtava kliinisten laboratorio- ja lääketieteellisten kuvantamispalvelujen tuottaja kahdeksalla lääketieteen erikoisalalla.
Erikoistumisopintoja suunnitteleville lääkäreille on kehitetty omat kurkistusvirat, joilla pääsee tutustumaan kiinnostavaan erikoisalaan ennen opinto-oikeuden hakemista. Anttonen kannustaa oman kokemuksensa perusteella nuoria tai kokeneempia lääkäreitä seuraamaan uteliaisuuttaan, vaikkei diagnostisiin erikoisaloihin suuntautuminen tuntuisikaan vielä varmalta. Tutustuminen kurkistusviran kautta kertoo totuuden.
"Joku voi ajatella, että vaikkapa pikkutarkkuus riittää laboratoriossa, mutta se ei välttämättä ole paras ominaisuus. On eduksi, kun pystyy katsomaan kokonaiskuvaa, erottamaan millä on kriittinen merkitys ja tekemään päätöksiä."


