Kysely: Lähes puolet kokenut syrjintää työnhaussa – ”Iän ei pitäisi olla ratkaiseva tekijä"

Ikäsyrjintä voi laskea motivaatiota hakea töitä ja johtaa pitkäaikaisiin työllistymishaasteisiin.

Syrjintä rekrytoinnissa on laitonta. Siitä huolimatta sitä esiintyy jatkuvasti, selviää tuoreesta kyselystä. 

Henkilöstöpalveluyritys Poolian toteuttamassa kyselyssä peräti 47,9 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa ikä- tai muuta syrjintää työnhaussa. Anonyymiin sähköiseen kyselyyn vastasi 477 työnhakijaa.

Erityisesti ikäsyrjintä korostui vastauksissa.

– On todella kurjaa, että ikä vaikuttaa vieläkin rekrytointipäätöksiin. Sen ei pitäisi olla ratkaiseva tekijä, sanoo Poolian Head of Recruitment & TA Sanna Majava.

Yli 55-vuotiaiden kokema ikäsyrjintä on ollut pinnalla viime aikoina. Myös Joblyn viime vuonna tekemässä kyselyssä lähes 60 prosenttia vastaajista piti ikäsyrjintää ongelmana työelämässä.

Ikäsyrjinnän vaikutukset näkyvät usein siten, että iäkkäämmät työnhakijat kokevat, ettei heidän osaamistaan arvosteta. Se voi vaikuttaa työnhakumotivaatioon ja johtaa pitkäaikaisiin työllistymisen haasteisiin.

Majavan mukaan rekrytointia tekevillä ammattilaisilla on tärkeä rooli asenteiden muokkaamisessa. 

– Monista asioista tehdään olettamuksia, mutta rekrytoija on siinä välissä auttamassa ja selventämässä asioita puolin ja toisin. Emme esimerkiksi kysele haastattelussa ikää. Asiakkaamme ottavat joskus asian esille, mutta opastamme heitä, että siitä ei tarvitse keskustella, vaan etenemme aina osaaminen edellä, hän kertoo.

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Poolian Sanna Majavan mukaan työnhakijan iästä ei pidä vetää johtopäätöksiä.

Ikään liittyy ennakkoasenteita, jotka eivät ole totta

Yli 55-vuotiaiden palkkaamiseen liittyy usein myös ennakkoasenteita, jotka eivät pidä paikkaansa. Yksi on se, että pitkään alalla olleen ammattilaisen palkkaaminen tulisi todella kalliiksi.

Majava korostaa, että työnhakijoiden joukkoon mahtuu monenlaisia elämäntilanteita.

– Voi olla, että kyseinen henkilö on jo maksanut asuntolainansa ja talous on muutenkin tasapainossa. Kun ei eletä enää ruuhkavuosia, he voivat hyvinkin downgreidata työurallaan, Majava kertoo.

Hän toteaa, että toisin kuin Suomessa, esimerkiksi Ruotsissa yli 55-vuotiaat ovat tavallinen näky esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä kaupan alalla, kahviloissa ja ravintoloissa.

– Monille uransa loppuvaiheessa oleville tärkeintä on mieluisa työ ja hyvä työporukka, ei niinkään korkea palkka. Nuoremmat työnhakijat taas voivat olla palkkavaatimuksissaan ehdottomampia, koska heidän elämänkustannuksensa ovat usein korkeammat, Majava selittää.

Ikä ei määritä sitoutumisen kestoa

Majava muistuttaa myös, ettei hakijan ikä kerro mitään siitä, kuinka pitkään hän aikoo työskennellä yrityksessä, eli ei kannata vetää siitäkään turhia johtopäätöksiä.

– Työnantajat saattavat virheellisesti ajatella, että tietyn ikäinen hakija pysyy työssä vain tietyn ajan. Todellisuudessa tätä ei voi ennustaa kenenkään kohdalla, hän toteaa.

Ikäsyrjinnän vähentäminen edellyttää avointa keskustelua ja aktiivista asenteiden muuttamista. Rekrytoijilla ja työnantajilla on tässä keskeinen rooli, sillä osaaminen, ei ikä, tulisi aina olla työnhaun keskiössä.

Lue myös: Ikäsyrjintä johtuu kuolemanpelosta – näitä haasteita uran loppuvaiheessa kohdataan
Lue myös: Suomalaiset kertovat ikäsyrjinnästä: “Vanhat ovat hitaita ja sairaslomalla jatkuvasti”
Lue myös: Iskivätkö muutosneuvottelut? Asiantuntijat kertovat, kuinka selvitä ahdistuksesta