Hyvä työnantaja huomioi työntekijöiden erilaiset hoivavastuut
Lokakuussa 2025 vantaalaisen Katariina Kolun, 62, arki muuttui äkillisesti. Kolun 83-vuotias äiti oli ollut metsässä keräämässä materiaaleja askartelua varten. Hyväkuntoinen eläkeläinen oli lähtenyt kapuamaan kalliolle, kun puunoksa, johon hän kiivetessään oli tukeutunut, katkesi. Kaatumisesta seurasi niin vakava loukkaantuminen, että se johti yhteensä kuuden viikon sairaalajaksoon ensin Peijaksessa Vantaalla ja sen jälkeen vielä Katriinan sairaalassa.
Katariina Kolun kalenteri täyttyi nopeasti molempien vanhempiensa huolenpidon koordinoinnista. Sen lisäksi, että Kolu oli lähes päivittäin sairaalassa äitinsä tukena, tukea tarvitsi myös isä. Ensimmäistä kertaa elämässään itsekseen jäänyt 87-vuotias tarvitsi apua aina kauppareissuista silmätippojen laittamiseen. Kolun omat vapaa-ajan menot karsiutuivat minimiin, ja työpaikan tarjoamat joustot tulivat tarpeeseen.
”Onneksi meillä on joustavat työajat, joten pystyin aloittamaan työt aamuisin jo kuudelta ja lähtemään iltapäivällä kahden aikaan töistä sairaalaan äitiä katsomaan ja isää auttamaan. Hyödynsin myös pitämättä jääneitä lomapäiviäni sekä sitä, että saamme työskennellä neljänä päivänä viikossa etänä”, työeläkeyhtiö Varmassa eläkeasiantuntijana työskentelevä Kolu kertoo.
Omaishoitajaliiton aluevastaava Matti Mäkelä tunnistaa Kolun kokemuksesta monelle tutun ilmiön.
”Hoivavastuut paljastavat nopeasti, kuinka toimivia työpaikan joustot ovat. Fiksut työnantajat ymmärtävät joustojen tärkeyden ansiotyön ja arjen yhdistämisessä”, Mäkelä tietää.
Työntekijöillä on yhä enemmän hoivavastuita läheisistään
Katariina Kolu kertoi työpaikallaan äitinsä onnettomuudesta ja sen aiheuttamasta työelämän joustojen tarpeesta heti avoimesti esihenkilölle ja tiimilleen.
”Asia otettiin todella hyvin vastaan, vaikka se tarkoittikin sitä, että muilla työt vähän ruuhkautuivat”, Kolu kiittelee.
Hän tietää, että hänen tilanteensa ei ollut harvinainen.
”Aika monella on vanhempia, jotka sairastavat ja joiden arjessa täytyy olla mukana. Tiedostan, etten ole yksin tämän asian kanssa.”
Omaishoitajaliiton Matti Mäkelä muistuttaa, että noin 350 000 suomalaista on pääasiallisessa vastuussa läheisestään, vaikka virallisia omaishoitajia onkin vain reilut 50 000.
”Yhä useampi tasapainoilee myös ansiotyön ja läheisen hoivan välillä. Hoivatilanne voi tulla eteen kenelle tahansa, kertarysäyksellä tai vähitellen läheisen avun tarpeen kasvaessa. ”
Jossain vaiheessa työuraa tällainen vaihe siis koittaa tavalla tai toisella lähes kaikille.
”On hienoa, että työpaikoilla suhtaudutaan myönteisesti työn ja omaishoidon yhteensovittamisiin. Yhä useampi yritys on määritellyt periaatteet työajan käytöstä omaishoitoon”, Mäkelä kertoo.
Joustava työnantaja erottuu edukseen
Katariina Kolun mielestä ihmisten erilaisten elämäntilanteiden mukaan joustava työelämä on nykypäivää.
”Väitän, että se on myös työpaikalle kilpailuetu”, Kolu toteaa.
Matti Mäkelä on Kolun kanssa samaa mieltä.
”Työnantajat, jotka tukevat hoivavastuussa olevia työntekijöitä, erottuvat kyllä edukseen. He näyttäytyvät inhimillisinä, vastuullisina ja nykyaikaisina. Tällainen mielikuva houkuttelee uusia työntekijöitä ja vahvistaa nykyisten sitoutumista. Edistykselliset työnantajat tuovat joustot esiin myös rekrytoinnissa ja viestivät muutoinkin avoimesti eri foorumeilla perhe- ja omaishoitoystävällisyydestään.”
HR-päällikkö Eeva Reponen kertoo, että yksi Varman vastuullisen toiminnan kulmakivistä on olla hyvä työpaikka varmalaisille. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että elämän ja työuran eri vaiheiden yhteensovittamista tuetaan.
”Läheisten hoitovastuu koskettaa meillä monia. Haluamme huomioida sitä tasapuolisesti ja olla joustavia, oli kyse sitten lasten, vanhempien tai muiden läheisten hoivaan osallistumisesta. Katariinan kertomat työajan liukumat, etätyö, osa-aikatyö ja lomien joustava käyttö tarjoavat jo paljon mahdollisuuksia oman elämäntilanteen ja työn tasapainottamiseen.”
Reponen muistuttaa, että työyhteisön ja esihenkilöiden joustava asennoituminen ja tuki ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin työelämän joustot.
”Tarvitaan myös yhtiön yhteisiä tavoitteita ja periaatteita siitä, miten toisista pidetään huolta ja kunnioitetaan erilaisuutta myös elämäntilanteiden osalta. Meille nämä asiat ovat kilpailuvaltteja niin rekrytointitilanteissa ja työnantajamaineessa kuin työntekijäkokemuksessakin, kun voimme kertoa ja koemme niiden olevan aidosti totta”, Reponen toteaa.
Elämä voi yllättää
Kolme kuukautta onnettomuuden jälkeen Katariina Kolun arki on huomattavasti rauhallisempaa kuin silloin, kun äiti oli vielä sairaalassa. Kuntoutuminen on kuitenkin kesken, ja vanhemmat tarvitsevat aiempaa enemmän tukea. Niinpä Kolu tekee tällä hetkellä nelipäiväistä työviikkoa.
”Autan vanhempiani parina–kolmena päivänä viikossa. Käyn esimerkiksi tekemässä isommat kauppaostokset ja muutenkin helpottamassa vanhempieni arkea”, Kolu kertoo.
Tapahtunut on opettanut, että elämä voi tuoda tullessaan mitä tahansa.
”Sitä elää sellaista arkea, että äiti ja isä ovat terveitä ja minä saan heiltä apua – ja jossain kohtaa se muuttuu. Elämä vain on tällaista”, Kolu kiteyttää.
Matti Mäkelä Omaishoitajaliitosta muistuttaa, että työikäisten hoivavastuiden kasvaessa on tärkeää tuntea työelämäjoustojen lisäksi myös ne palvelut ja tuet, joilla läheinen voi saada apua työpäivän aikana. Löydät lisätietoja niin työntekijälle kuin työnantajalle Omaishoitajaliiton verkkosivuilta.
omaishoitajat.fi/tyo-ja-omaishoito
Omaishoitajaliiton palveluopas: omaishoitajat.fi/palveluopas2025
Parempaa työelämää
Työnhakupalvelu Jobly haluaa olla mukana edistämässä parempaa työelämää ja lisäämässä tietoisuutta työn ja omaishoidon yhteensovittamisesta. Artikkeli on julkaistu yhteistyössä Omaishoitajaliiton kanssa.