Mitä on mielenterveys? Psykologi vinkkaa, miten parannat hyvinvointiasi jo tänään
Mielenterveydellä tarkoitetaan ihmisen psyykkistä hyvinvointia ja kykyä toimia tasapainoisesti elämän eri osa-alueilla, yhdessä muiden kanssa.
– Hyvä mielenterveys ei ole pelkästään mielenterveyden häiriön puuttumista, vaan se on kykyä selviytyä arjesta ja siihen kuuluvista haasteista riittävillä henkisillä voimavaroilla. Arjessa on väistämättä ylämäkiä ja alamäkiä, ja mielenterveyden avulla niihin kykenee sopeutumaan ja haasteisiin vastaamaan, kertoo MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Mari Huhtiniemi.
Mielenterveys koostuu monista eri osa-alueista. Niitä ovat esimerkiksi tunne-elämä ja tunteiden säätely sekä kognitiiviset kyvyt, kuten tiedonkäsittely. Itsetuntemus on myös olennainen osa mielenterveyttä. Huhtiniemen mukaan on tärkeää ymmärtää omat vahvuudet ja heikkoudet sekä hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.
Mielenterveystaitoihin kuuluu myös kyky pyytää ja vastaanottaa apua.
– Yksi osa mielenterveyttä on se, että kokee elämänsä merkityksellisenä ja tärkeänä. Sitä kautta saa potentiaalinsa käyttöön omassa elämässä.
Nykyään puhutaan paljon resilienssistä, eli muutosjoustavuudesta.
– Resilienssi on keskeinen osa mielenterveyttä. Se on kykyä selviytyä ja sopeutua muutoksiin tai haastaviin tilanteisiin joustavasti, henkinen tasapaino ja toimintakyky säilyttäen, Huhtiniemi sanoo.
Mielenterveys ei ole staattinen tila, vaan se vaihtelee eri elämäntilanteissa. Resilienssi toimii eräänlaisena puskurina haasteita vastaan. Haastavissa tilanteissa mielenterveyden määrä voi hetkellisesti pienentyä, mutta resilienssin avulla voi palautua ja vahvistaa mielenterveyttä.
Hyvä fyysinen terveys tukee mielenterveyttä
Fyysinen kunto ja mielenterveys liittyvät toisiinsa, koska ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Säännöllinen liikunta alentaa stressitasoja, parantaa unta ja edistää muun muassa oppimiskykyä. Hyvä fyysinen kunto voi myös parantaa itsetuntoa.
– Toisaalta fyysiset sairaudet voivat heikentää mielenterveyttä. Jos esimerkiksi pitkäaikaissairauden vuoksi ei pysty liikkumaan, se voi vaikuttaa heikentävästi mielialaan ja itsetuntoon.
Samalla tavalla kuin fyysistä kuntoa, myös mielen kuntoa ja aivoterveyttä voi kehittää.
– Perusasiat ovat siinäkin uni, ravinto ja liikunta. Ja aivojen aktiivinen käyttäminen - että on riittävästi pähkinöitä purtavana. Mielenterveydestä huolehtiminen on jatkuva prosessi. Ei fyysisenkään kunnon ylläpitämiseen riitä kertakäynti kuntosalilla, vaan tarvitaan säännöllisyyttä ja jatkuvuutta.
Myös sosiaaliset suhteet, rentoutuminen ja hyvää mieltä tuovien asioiden tekeminen auttavat vahvistamaan sekä aivojen että mielen terveyttä.
– Useinhan kivoista asioista karsitaan ensimmäisenä, kun on kauhea kiire ja stressi. Mutta juuri silloin iloa tuovat harrastukset tai kahvihetket kavereiden kanssa olisivat kaikista tärkeimpiä.
Näin voit parantaa mielenterveyttäsi jo tänään
Jos perusasiat, kuten riittävä uni, ravinto, säännöllinen liikunta ja ulkoilu ovat kunnossa, Huhtiniemi kannustaa panostamaan itselleen tärkeisiin, kivoihin asioihin ja sosiaalisiin suhteisiin. Niille kannattaa varata aikaa, vaikka olisi kuinka kiire.
Pienillä asioilla on iso merkitys ja ne usein parantavat jaksamista välittömästi. Jotain itselle iloa tuottavaa kannattaa tehdä joka päivä.
– Jos kävisi vaikka lähimetsässä haistelemassa syksyn tuoksuja tai pyytäisi kaverin kahville. Arkisen päivällisen voi kattaa nätisti, jos siitä tulee hyvä mieli tai sitten voi ottaa lempibiisin kuunteluun ja tanssia villisti, kun kukaan ei näe, Huhtiniemi vinkkaa.
Tukea ja apua
MIELI ry:n kriisipuhelin 09 2525 0111 tarjoaa keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa matalalla kynnyksellä ja ilman lähetettä. Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24 tuntia vuorokaudessa. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.
Tervettä työelämää
Mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen määrä on voimakkaassa kasvussa Suomessa. Tämä koskee erityisesti nuoria. Työnhakupalvelu Jobly ja MIELI ry julkaisevat yhteistyössä työelämän mielenterveyttä käsitteleviä artikkeleita, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja edistää työhyvinvointia. Lue lisää.