Pelkäätkö tekoälyn vievän työpaikkasi? Asiantuntija kertoo, kuinka sopeudut muutokseen
Vuonna 2060 tekoälyjen vallankumous on täydellinen ja ne ovat vieneet ihmisten työpaikat. Maailma on muuttunut synkäksi ja tunnistamattomaksi, ihmiskunta on voimaton ilmastonmuutoksen edessä ja yhteiskunta on jakautunut eliitin ja köyhien välillä. Valvonta, sensuuri ja manipulaatio ovat arkipäivää, ja ihmiset elävät toivottomina ahtaissa kortteleissa, paeten virtuaalitodellisuuksiin ja riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin.
Tämän artikkelin aloituskappale on tekstikomennoilla toimivan tekoäly ChatGPT:n käsialaa. Se on tekoälyn luoma fiktiivinen kuvaus dystooppisesta tulevaisuudesta, jossa tekoäly on vienyt ihmisten työpaikat.
Tekstinpätkä on hyvä esimerkki siitä kyvykkyydestä, joka tekoälyllä on jo nyt. Se perustuu valtavaan määrään vastaavia ihmisen kirjoittamia tekstejä, joista tekoäly on osannut kehitellä uuden version.
Microsoftin perustajiin kuuluva Bill Gates pitää tekoälyä yhtä mullistavana keksintönä kuin internetiä ja matkapuhelimia. Eri tekoälyt tulevat väistämättä muuttamaan monta työnkuvaa lähitulevaisuudessa.
Poikkeuksellista on kuitenkin se, kuinka nopeaa tekoälyteknologioiden kehitys tällä hetkellä on. Työnhakupalvelu Jobly selvitti, kuinka yksilöt ja yhteisöt voivat kehittää muutoksessa tarvittavaa resilienssiä.
Resilienssi on kykyä toimia muutoksessa
Valtavin harppauksin tapahtuvassa muutoksessa vaaditaan resilienssiä sekä yrityksiltä että yksilöiltä. Kyky oppia uutta ja sopeutua muutoksiin on avainasemassa lähitulevaisuuden työelämässä.
– Resilienssillä eli muutosjoustavuudella tarkoitetaan osin synnynnäistä, osin kehitettävissä olevaa taitoa säilyttää toimintakyky ja pysyä ehyenä vaikeissa sekä haastavissa tilanteissa. Se ei tarkoita, että ihminen olisi haavoittumaton, vaan resilienssi on enemmänkin joustavaa kykyä mukautua tilanteeseen ja jatkaa toimintaa muutoksen keskellä, kertoo MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Tiina Tuominen.
Tuomisen mukaan resilienssiä tarvitaan kaikenlaisissa työtehtävissä. Nykypäivänä työ on lähes alalla kuin alalla muuttunut intensiivisemmäksi. Työntekijöiltä vaaditaan enemmän ja monipuolisempia taitoja kuin koskaan aikaisemmin.
– Resilienssin tarve korostuu kuitenkin eniten, kun esimerkiksi työnkuva muuttuu, tiiminvetäjä lähtee tai organisaation toimialaa koskettaa laaja-alainen muutos. Koronapandemia oli esimerkiksi iso muutos, jossa testattiin paitsi työntekijöiden myös yhteisöjen resilienssiä. Tekoälyn tuleminen on vastaava muutostilanne.
– Halu ja taito oppia uutta on tärkeää tällaisissa tilanteissa. Organisaation tehtävä on mahdollistaa se ja silloin myös yksilöillä on mahdollisuus päästä mukaan kehitykseen. Parhaimmillaan tämä tukee ja kehittää myös työntekijöiden muutosjoustavuutta.
Kuinka kehittää resilienssiä?
Resilienssi ei ole pelkästään positiivista asennetta, vaan sen takana on useita tekijöitä.
Yksi tärkeimmistä resilienssitaidoista on itsemyötätunto ja tunteenkäsittelytaidot. Organisaatiossa on hyväksyttävä sekä negatiiviset ja positiiviset tunteet ja asiat, jotka niihin vaikuttavat.
Pelko ja uhan tunne ovat normaaleja muutoksessa. Tunteita täytyy käsitellä ja miettiä, mitkä ovat syitä, jotka niitä aiheuttavat. Vasta sen jälkeen voidaan aidosti keskittyä mahdollisuuksiin ja innostua uudesta.
Yksilön resilienssiin vaikuttaa vielä useampi seikka
– Ihmisten resilienssitaidot kehittyvät usein luonnostaan elämänkokemuksen myötä. Ihminen ei useinkaan tietoisesti tunnista omaa selviytymiskykyään ennen kuin joutuu jonkun haastavan tilanteen eteen ja löytääkin luovat keinot tilanteessa luovimiseen, Tuominen sanoo.
Ongelmanratkaisu on yksi merkittävä resilienssitaito, joka kehittyy kokemuksen myötä. Se, että tietää ratkaisevansa ongelman tapahtui mitä tahansa, vaikka ei vielä tarkkaan tietäisi miten. Muita ovat esimerkiksi huumorintaju, avoimuus uusille kokemuksille ja luottamus itseensä.
– Kyky katsoa asiaa toisesta näkökulmasta on myös hyvä taito. Se on esimerkiksi sitä, että pystyy aktiivisesti miettimään, että vaikka asia tuntuu nyt isolta, viiden vuoden päästä se ei olekaan niin merkittävä asia.
Fyysisellä toimintakyvyllä on selvä yhteys henkiseen jaksamiseen.
– Liikunnalla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia resilienssiin. Kun olemme stressaantuneita esimerkiksi muutostilanteessa, meidän sympaattinen hermostomme käy ylikierroksilla. Silloin luova ongelmanratkaisu on heikkoa ja ajattelu mustavalkoista. Kun ihminen harrastaa liikuntaa, se purkaa stressiä ja auttaa käsittelemään muutostilanteen aiheuttamia tunteita. Tämä vaikuttaa kykyyn kohdata haasteita.
Keinoja kehittää omaa resilienssiä on siis monenlaisia. Vaikka ei olisikaan liikunnan suuri ystävä, voi silloin keskittyä kehittämään tunteidenkäsittelyä ja näkökulmanottokykyä.
Näin organisaation resilienssiä voi kehittää
Voimautuneet, psykologisesti turvalliset ja itseohjautuvat tiimit tukevat yrityksen kykyä selviytyä muutoksesta. Tiina Tuominen listasi muutamia keinoja, joilla organisaatiot voivat kehittää omaa resilienssiään.
- Tiimien hyvinvointiin panostaminen: Hyvinvoiva tiimi kykenee paremmin vastaamaan muutoksiin.
- Viisas ajankäyttö: Palavereja voidaan muuttaa luovempiin muotoihin, esimerkiksi hackathontyyppisiksi ja sparrailumaiseksi. Käsiteltävään materiaaliin kannattaa tutustua etukäteen. Samankaltaisina viikosta toiseen toistuvat palaverit voivat tuoda turvallisuuden tunnetta muutoksessa, mutta liian jäykät rakenteet ja pelkkään tiedonantoon perustuvat kokoukset eivät useinkaan lisää muutosjoustavuutta tai luovaa ajattelua.
- Päätöstenteko: Mitä monimutkaisempaa ja hierarkkisempaa päätöksenteko yrityksissä on, sitä haastavampaa sen on mukautua muutoksiin. Itseohjautuvat tiimit ja matala hierarkia antavat työntekijöille mahdollisuuden vastata nopealla aikataululla ja joustavasti muuttuviin tilanteisiin. Tämä vaatii suurta luottamusta yrityksen johdolta sekä esihenkilöiltä, joka haastaa myös perinteisen johtamismallin, jossa päätökset tulevat ylhäältä alas.
- Tulevaisuuteen panostaminen: Tulevaisuusvisiointi, yhteinen unelmointi ja innostava tulevaisuuden visio auttaa eteenpäin silloinkin, kun on haasteita matkalla. Tälle on varattava aikaa. Se ei synny itsestään eikä yhdellä tapaamisella. Unelmat auttavat resilienssin kehittämisessä: kyky sietää pettymyksiä ja muutoksia vahvistuu, kun palkinto tuntuu merkittävältä ja aidosti tavoittelemisen arvoiselta.