Työnhaku on pitkä prosessi, joka voi laittaa sietokyvyn koetukselle – "Myötätunto itseä kohtaan on yksi resilienssin perusta."

Resilienssistä puhutaan nykyhetken lukuisista kriisitilanteista johtuen paljon. Käytännössä kyse on kyvystä ja taidoista selviytyä kuormittavista tilanteista ja säilyttää toimintakyky uhkaavissakin hetkissä.
Vastoinkäymiset voitoiksi kerta toisensa jälkeen kääntäviä henkilöitä kutsutaan resilienteiksi, mutta tämä kyky ei ole varattu vain heille. MIELI ry:n Työelämän mielenterveys -yksikön päällikkö ja psykologi Marjo Lehtinen kertoo, että resilienssi on taito ja asenne, jota voi kehittää jokainen ja missä vaiheessa elämää tahansa.
"Aiemmista vaikeista paikoista selviäminen vahvistaa kriisinsietokykyä. Pärjäävyyden kokemus vahvistuu, kun pystymme miettimään aiempia onnistumisen hetkiä tai asioita, jotka ovat nostaneet ylös vaikeista paikoista," Lehtinen sanoo.
Resilienssi myös kehittyy koko elämän ajan; jos tuntuma omasta resilienssistä ei tunnu kummoiselta, muutos parempaan suuntaan voi alkaa vaikka heti. Lehtinen vertaa, että jos pitää itseään usein epäonnistuvana, omiin ajatuksiin ei tarvitse suhtautua totuuksina. Ennemmin kannattaa ajatella, mitä on jo tehnyt elämässään: olen valmistunut koulusta, olen saanut aiemmat työpaikat ja tehnyt hyviä asioita työuran ulkopuolella.
"Tällainen myötätuntoinen suhtautuminen itseen, itsemyötätunto, on resilienssin yksi perusta. Toisin sanoen kovassa paikassa ratkaisu löytyykin myötätuntoisesta pehmeydestä itseä kohtaan.”
Mielikuvan voi valita itse
Avaat Joblyn sivuilla työpaikkailmoituksen ja huomaat, että se pysäyttää. Luet sen loppuun ja tiedostat tehtävän kiinnostavan. Merkittävä tilaisuus ja lupaus paremmasta tulevaisuudesta voi tuoda mukanaan myös kosolti stressiä. Jos työpaikkaa ei ole ja harteilla on vastuu perheen taloudesta, stressin määrä on taatusti suuri.
Miltä stressi mielessä ja kehossa sitten tuntuu? Muuttuuko hengitys, tuntuvatko sydämen lyönnit selkeämmin, hikoavatko kämmenet? Lehtinen kertoo, että oma tilanne ja sen tulkinta määrittävät autonomisen hermoston toimintaa. Jos työnhakuun suhtautuu taisteluna satoja muita työnhakijoita vastaan, elimistö reagoi sen mukaisesti.
"Jos tilannetta pitää uhkaavana, ajattelu ja samalla päätöksenteko kapeutuvat. Silloin kannattaa ennemminkin tehdä asioita, jotka rauhoittavat itseä ja ovat meille hyväksi. Näin elimistö on tilassa, joka aidosti tukee resilienttiä toimintaa."
Muiden työnhakijoiden määrää tai rekrytoinnin kiperyyttä ei siis kannata miettiä. Lehtinen vinkkaa, että oman työhakemuksen tulisi olla omannäköinen riippumatta siitä, onko paikkaan tulossa kymmenen vai tuhat muuta hakemusta.
"Hakemusten määrään emme voi vaikutta, voimme vaikuttaa vain omaan hakemukseemme.”
Ja jos työnhakuprosessi jatkuu, resilientti mieli kertoo, että vaikea tilanne päättyy joskus – niin on käynyt aiemminkin. Auttaa, jos katseen kääntää omasta tilanteesta toiseen perspektiiviin: en voi vaikuttaa työpaikkojen määrään tai muihin työnhakijoihin, mutta voin päättää menenkö ulkoilemaan tai hakeudunko mieleisen harrastuksen pariin. Raskaaseen mieleen auttaa aina asiasta keskusteleminen.
"Meidän mieli toimii niin, että vahvistamme sitä, mihin kiinnitämme huomiota. Resilienssi vahvistuu, kun suhtaudumme itseemme lempeän armollisesti."
Tervettä työelämää
Mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa Suomessa. Tämä koskee erityisesti nuoria. Työnhakupalvelu Jobly ja MIELI ry julkaisevat yhteistyössä työelämän mielenterveyttä käsitteleviä artikkeleita, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja edistää työhyvinvointia.
Lue myös: Iskivätkö muutosneuvottelut? Asiantuntijat kertovat, kuinka selvitä ahdistuksesta
Lue myös: Yhä useampi uupuu työssään – nämä oireet tulevat usein yllätyksenä
Lue myös: Jäitkö työttömäksi? Asiantuntija kertoo, kuinka selviytyä järkytyksestä ja valmistautua työnhakuun
Lue myös: Oletko kokeillut helpointa tapaa parantaa työhyvinvointia? ”Suosittelen sitä kaikille”, sanoo asiantuntija