Vaivaako ura-ahdistus? Näin selvität, kannattaako alanvaihto

Satunnainen epävarmuus omasta ammatista on yleistä ja normaalia. On kuitenkin yksilöllistä, mitä asioita työstä halutaan. Yksi on tyytyväinen vain palkkaan ja säännölliseen toimeentuloon, toinen taas haluaa työltä merkityksellisyyttä ja edetä urallaan.

– Olivatpa toiveet mitä tahansa, jos ne eivät täyty töissä, on normaalia miettiä, että onko oikeassa ammatissa. Kyseessä on täysin inhimillinen ilmiö, kertoo MIELI ry:n työelämän mielenterveyden asiantuntija Kirsi Nurminen.

Jos työ ja ammatinvalinta aiheuttaa jatkuvaa ahdistusta, kyse on vakavammasta asiasta. Toistuva ahdistus vaikuttaa työssä suoriutumiseen, jonka takia siihen tulee puuttua. 

– Työssä vietetään tyypillisesti kahdeksan tuntia joka arkipäivä. Siksi työn tulisi olla itselle sopivaa. Kaikilla on vaiheita, jolloin miettii, onko oma ala oikea. Mutta jos ahdistuksen päiviä on töissä enemmän kuin hyviä päiviä, kannattaa asialle tehdä jotain.

Näin selvität, onko alanvaihto ajankohtaista

Ensimmäinen askel ura-ahdistuksen taklaamiseen on pysähtyä miettimään ja etsiä juurisyy ahdistukseen. Usein ratkaisuun voi päästä työtä tuunaamalla tai työpaikkaa vaihtamalla, joskus taas uuden alan etsiminen voi tulla kyseeseen.

– Mistä ne tunteet johtuvat? Mitkä ovat työn hyvät ja huonot puolet, vastaako työpaikka arvojani, onko kyse työyhteisöstä tai johtamisesta vai onko joku tietty työtehtävä syynä mielenkiinnon lopahtamiseen?

Syynä voi olla myös heikentynyt ammatillinen itsetunto. Jos kokee, että ei ole riittävän hyvä, voi se johtaa työuupumukseen ja ahdistukseen. 

– Heikentynyt ammatillinen itsetunto johtuu usein palautteen puutteesta. Esihenkilö on siinä avainasemassa. Oma vaatimustaso ja itsekritiikki saattaa olla hyvin kovaa. Usein tällaisessa tilanteessa keskustelu esihenkilön kanssa paljastaa, että työssähän suoriutuu aivan hyvin, Nurminen sanoo.

Myös työnkuvaan voi pyrkiä vaikuttamaan keskustelulla esihenkilön kanssa. Työnkierron kautta voi saada vaihtelua arkeen. Työn tuunaaminen on myös toimiva keino, joilla lisätä työn mielekkyyttä.

– Alanvaihto on iso juttu. Suin päin en lähtisi irtisanoutumaan ennen pysähtymistä ja pohtimista, Nurminen sanoo.

Toinen askel on peilata tuntemuksia aiempiin kokemuksiin.

– Vaikka ei olisi vaihtanut alaa, voi miettiä muita muutosvaiheita, kuten työpaikan vaihtamista. Miksi työpaikkaa vaihtoi, mitä toiveita siihen liittyi ja toteutuivatko ne muutoksen myötä? 

Kolmas askel on pohtia omia vahvuuksia, osaamista ja mitä haluaisi tehdä työkseen. Kaikilla on vahvuuksia, mutta niiden tunnistaminen ei aina ole helppoa.

– Aina vahvuudet eivät pääse esiin parhaalla mahdollisella tavalla nykyisessä työssä. Silloin voi miettiä, voisivatko ne kukoistaa jossain toisessa ammatissa.

Osaamista karttuu paitsi koulutuksesta ja työkokemuksesta myös harrastuksista ja yleisestä elämänkokemuksesta.

Kun pohdinnat johtavat tulokseen ja suunta on selvillä, kannattaa edetä pienin askelin.

– Lähtisin vähitellen ruokkimaan uutta urapolkua. Kannattaa selvittää, mitä koulutusta vaaditaan ja kenties opiskella työn ohessa. Toivottavasti näihin pohdintoihin pysähtyy ennen kuin tilanne on niin paha, että on vain pakko irtisanoutua, Nurminen sanoo.

Tervettä työelämää

Mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen määrä on voimakkaassa kasvussa Suomessa. Tämä koskee erityisesti nuoria. Työnhakupalvelu Jobly ja MIELI ry julkaisevat yhteistyössä työelämän mielenterveyttä käsitteleviä artikkeleja, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja edistää työhyvinvointia. 

Artikkeli julkaistu vuonna 2024.