Suomi on jälkijunassa rekrytoinnin AI-kehityksessä, mutta kiri alkaa nyt

Alma Career on perustanut Suomeen Jobly Lab -innovaatiotiimin kehittämään uusia rekrytoinnin AI-työkaluja. Jobly rakentaa kootusti kaikille suomalaisille rekrytoijille uusia innovaatioita, jotta kaikkien yritysten ei tarvitse investoida niin paljoa omiin AI-resursseihin.

Jobly Labin johtaja Tuomas Mathews sanoo, että kuilu Suomen ja kansainvälisen AI-kehityksen välillä on tällä hetkellä repeämässä isoksi, mutta se on myös kurottavissa umpeen systemaattisella ja pitkäjänteisellä työllä.

Mathews kartoitti kansainvälisiä AI-ratkaisuja yli 300 rekrytointialan startupista ja suuryrityksestä. Tulokset kertovat paljon: Yhdysvalloissa tekoäly on jo kiinteä osa rekrytointia. Esimerkiksi automatisoidut haastattelut, hakijaprofiilien analytiikka ja hakemusten läpikäynti vähentävät manuaalista työtä ja parantavat päätösten laatua.

Suomessa tilanne on toinen. Useimmat uudet ideat rantautuvat tänne vasta parin kolmen vuoden viiveellä. Eroavaisuudet selittyvät resursseilla – suuryritysten innovaatiotiimit voivat olla kymmenien tai jopa satojen asiantuntijoiden vahvuisia.

“Tekoäly rekrytoinnissa ei ole vasta tulossa, se on jo täällä. Suomessa käyttöönotto on kuitenkin hidasta, ja riski pudota kansainvälisestä vauhdista on todellinen”, Mathews tiivistää.

Hän painottaa, että tekoälyyn liittyy paljon väärinkäsityksiä. Se ei poista rekrytoijan työtä, vaan muuttaa sen luonnetta. Rutiineja voidaan automatisoida, mutta päätöksenteko ja ihmislähtöinen kohtaaminen säilyvät HR:n ytimessä ja korostuvat vielä entisestään.

“On tärkeää ymmärtää, että rekrytoijan arvo ei vähene vaan kasvaa. Kun manuaalinen työ kevenee, HR-päättäjä voi keskittyä siihen, mikä oikeasti ratkaisee: parhaiden osaajien houkuttelemiseen ja pitämiseen”, Mathews korostaa.

AI-ratkaisuja ei etsitä umpimähkää

Mathews liittyi Jobly Labiin sen perustamishetkellä alkukesästä. Hänellä on taustallaan 15 vuotta liiketoiminnan kehitystyötä ja kokemusta on etenkin innovaatio- ja kehitysyksiköiden perustamisesta sekä uusien liiketoimintakonseptien kehittämisestä ”startupmaisesti” isojen yhtiöiden sisällä.

"Vuosien varrella olen huomannut saman kaavan toistuvan: Oikeiden innovaatioiden ja skaalautuvien kasvuideoiden taustalla on tiukan systemaattinen kokeileva kehitystyö – ei tempoileva häröily jossa tehdään mitä vain mieleen tulee."

"On tärkeää, että epäonnistutaan ja onnistutaan, ja päätökset kehityksestä pitää tehdä aina todennettuun dataan, ei mutu-tuntuman perusteella."

Vaihtoehto Jobly Labille on, että jokainen Joblyn asiakasyrityksistä tekisi näitä kokeiluja omillaan, investoituaan ensin tarvittaviin resursseihin. Tämän sijaan Jobly Lab kokoaa yhteen rekrytointikentän tarpeet ja haasteet asiakkailta, ja tuo pöytään AI-kehitykselle omistautuneen kokeneen tiimin.

Kiinnostaisiko parhaat hakijat tunnistava ratkaisu?

Jobly Labissa on jo mukana kymmeniä pilottiasiakkaita, joiden haasteiden ympärille rakennetaan käytännön työkaluja. Nämä yritykset pääsevät ensimmäisinä kokeilemaan uusia ratkaisuja ja ohjaamaan alan kehitystä, samalla säästäen työaikaa ja parantaen omien rekrytointien osumatarkkuutta.

Käytännössä Labin innovaatiot voivat tarkoittaa esimerkiksi älykästä rekrytointimarkkinointia, parhaiden kandidaattien tunnistamista, parempaa hakijakokemusta automatisoitujen mutta inhimillisten kohtaamisten avulla sekä ennakoivaa rekrytointianalytiikkaa.

Mathews’n mukaan Jobly Labin ideana on, että suomalainen rekrytointiala menestyy tulevaisuudessa sitä paremmin, mitä useammin Jobly Lab epäonnistuu kehitystyössään. Ja kyllä, nimenomaisesti epäonnistuu.

"Suomalaisen rekrytoinnin uudistaminen vaatii, että joku tekee nämä tarvittavat kymmenet epäonnistuneetkin kokeilut ennen koko maahan skaalautuvien, todennettujen ratkaisuiden löytämistä."

Lopulta Alma Career voi skaalata uudet opit ja ratkaisut laajemmalle Eurooppaan, ja koko ala hyötyy.

Lue myös: Tekoälysovelluksia kehittävä Jobly Lab pyrkii eroon rekrytoinnin pullonkauloista
Lue myös: Jobly teki tutkimuksen tekoälyn käytöstä rekrytoinnissa