Kansainvälinen työkokemus on arvokasta pääomaa globaalissa yrityksessä
Vuosi Brysselissä, kolme vuotta Kiinassa. Margit Suurnäkki on kokenut ekspatriaatti. Hissiyhtiö Koneen palveluksessa työskentelevä Suurnäkki lähti ensin vuonna 2010 Brysseliin vetämään kansainvälisistä IT-osaajista koostuvaa yksikköä. Reilun vuoden päästä tie vei Kiinaan, Shanghaihin, niin ikään IT-toiminnoista vastaavan esimiehen rooliin.
Suurnäkillä oli jo pitkä kokemus kansainvälisessä organisaatiossa työskentelystä, eikä kumpaakaan lähtöä tarvinnut miettiä pitkään.
”Molemmilla kerroilla oli jännittävää ja hienoa lähteä. Innolla tartuin tarjottuun mahdollisuuteen”, Suurnäkki muistelee.
Sekä Brysselissä että Shanghaissa Suurnäkin tehtäviin kuului toimia siltana Koneen pääkonttorin ja paikallisen organisaation välillä. Tämä merkitsi ajoittain tasapainoilua globaalien toimintamallien ja paikallisen liiketoiminnan välillä. Suurnäkki pitää kokemusta silmiä avaavana.
”Tehtävänäni oli tulkita paikallisille sitä, mitä täältä pääkonttorilta käsin oltiin viemässä kohdemaihin, ja toisaalta pääkonttorille sitä, mitä paikallinen bisnes ja organisaatio tarvitsevat ja mikä siellä toimii. Usein etsittiin balanssia sen välillä, mitä kannattaa viedä eteenpäin ja missä kuunnella paikallista näkemystä. Ajatukset täytyi pitää kirkkaana ja luovuutta ja kekseliäisyyttäkin siinä kysyttiin usein”, hän kertoo.
Juhlaa arjen keskelle
Vaikka tietyt yhteiset pelisäännöt ovat Koneella käytössä niin Suomessa, Belgiassa kuin Kiinassakin, Suurnäkki havaitsi pian myös paikallisia eroja. Esimerkiksi Kiinassa työaika ei ole niin joustava käsite kuin Suomessa, eikä kiinalaisilla asiantuntijoilla ole välttämättä yhtä isoa mahdollisuutta päättää omista työajoistaan kuin suomalaisilla.
”Totta kai kulttuuri vaikuttaa ja esimerkiksi johtamiskäytännöissä on paikallisia eroja. Ennen kuin olettaa mitään, kannattaa selvittää, mitkä paikalliset käytännöt ovat. Miten henkilöt suhtautuvat esimerkiksi tietynlaiseen palautteeseen tai kiitokseen.”
Suurnäkki sanoo kuitenkin havainneensa, että pohjimmiltaan ihmiset ovat hyvin samanlaisia.
”Osallistuin ennen lähtöäni kulttuurivalmennuksiin. Niissä minua jäi vaivaamaan, kuinka paljon kiinnitettiin huomiota siihen, mikä kohdemaissa on erilaista ja mitä siellä voi tehdä väärin. Mielestäni se on usein turhaa, eikä kannata pelätä liikaa, sanooko oikein tai antaako vaikka oikeanlaisen lahjan. Ihmisiä tässä kuitenkin kaikki ollaan. Erojen sijaan korostaisin enemmän sitä, mikä meissä on samanlaista.”
Erään asian suhteen Suurnäkki toivoo, että Suomi ja Kiina lähentyisivät toisiaan vielä entisestään.
”Kiinassa osataan ottaa ilo irti onnistumisista enemmän kuin meillä. Usein tiimin kanssa tilattiin kakkua ja juhlistettiin yhdessä sitä, että joku on tehnyt hyvää työtä. Tätä käytäntöä olen yrittänyt tuoda myös Suomeen”, Suurnäkki sanoo.
Tasapainoilua työ- ja vapaa-ajan välillä
Suurnäkin mukaan elämästä voi ulkomaankomennuksilla tulla helposti hyvin työpainotteista, ellei itse pidä kiinni omista päivittäisistä rutiineistaan.
”Päivät venyvät helposti, jos kotona ei tarvitse olla tiettyyn aikaan ja jos paikallisten tehtävien lisäksi tulevat työt, joita tehdään pääkonttoriin päin. Iltaisin sitä löytää itsensä usein pitkistä puhelinkonferensseista. Itse täytyy aktiivisesti pitää huolta siitä, että ehtii nähdä myös paikallista elämää, eikä kaikkea aikaa tule käytettyä työntekoon.”
Suurnäkki päätyi tasoittamaan työ- ja vapaa-aikaansa siten, että hän ryhtyi työstämään vielä Kiinassa olleessaan väitöskirjaa. Kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Suurnäkki tarkasteli hänelle tutuksi tullutta aihetta: Globaalin toimintamallin ja paikallisen joustavuuden välisiä jännitteitä kansainvälisessä yrityksessä. Väitöskirja valmistui loppuvuodesta 2019.
Ulkomailla vietetty aika antoi Suurnäkin mukaan paljon aineksia väitöskirjan laatimiseen. Lisäksi se kasvatti ja kehitti monia tulevan uran kannalta hyödyllisiä taitoja.
”Johtajuustaidot ja monikulttuurinen osaaminen kehittyivät paljon. Paluun jälkeen siirryin Koneella henkilöstötehtäviin, joissa ulkomaankokemuksesta on ollut aivan valtavasti hyötyä. Kun on töissä globaalissa organisaatiossa, niin ulkomailla kerätty kokemus on arvokas pääoma, joka auttaa monenlaisissa tehtävissä.”
Suurnäkki ei poissulje mahdollisuutta vielä uuteenkin ulkomaankomennukseen.
”Maailma on tosi mielenkiintoinen, ja esimerkiksi Kiina on jo tässä ajassa kehittynyt niin paljon, että siellä olisi varmasti paljon uutta koettavaa ja opittavaa”, Suurnäkki pohtii.
Teksti: Hanna Reinikainen
Alma Median Onnityössä-maaottelu asettaa suomalaisen työelämän vastakkain muiden maiden kanssa. Miten käy taistossa Atlantin takaisin työkotkia vastaan? Kuinka tutulta tuntuu japanilaisten työpäivä? Osaammeko ottaa hommat vastaan samalla tyylillä kuin diskuteeraavat ruotsalaiset?
Lue juttuja osoitteessa onnityössä.fi ja osallistu somekeskusteluun #onnityössä
Artikkeli julkaistu vuonna 2020.