Miten saan työn ja vapaa-ajan tasapainoon?

Töitä ei tarvitse suorittaa aina koko potentiaalilla tai niin sanotussa väitöskirjamoodissa. On hyvä osata erottaa tärkeät ja vähemmän tärkeät tehtävät toisistaan. Jotkut työtehtävät saa tehdä 70-prosenttisella työpanoksella. Jos jäät aina ylitöihin tai lähdet viimeisenä, se voi olla merkki huonosta työhallinnasta.

Ihminen tarvitsee työn vastapainoksi muutakin kuin riittävästi laadukasta unta. Työn lisäksi hyvä elämä koostuu muun muassa itselle mieluisista harrastuksista ja tärkeiden ihmisten läsnäolosta sekä riittävästä levosta. Kun säännöllisesti lataa akkuja, on työssäkin tehokkaampi. Jos olet ylityöllistynyt, kannattaa keskustella esimiehen kanssa asiasta.

Nämä merkit paljastavat, jos työ ja vapaa-aika eivät ole tasapainossa

Läheiset voivat oppia tuntemaan sinut tyyppinä, joka tekee viime hetken oharit työkiireisiin vedoten. Työ voi varastaa aikaa myös perheen yhteisistä hetkistä. Jos perheenjäsenille toivottaa ainoastaan hyvää yötä ja huomenta, jokin on pielessä.

Kun ihminen on stressaantunut, omaan terveyteen ei ole aikaa kiinnittää huomiota. Tämä näkyy yksipuolisena ja epäsäännöllisenä ruokailuna. Myös itsekontrolli saattaa pettää. Ahmiminen, ylenmääräinen herkuttelu ja kahvinjuonti kuppitolkulla ovat stressioireita.

Jos kotiavaimet unohtuvat avainkaappiin työpaikalle lähtiessä tai ei muista, mitä työkaveri juuri sanoi, olisi aika höllentää. Muistiongelmat ovat nimittäin merkki stressistä ja työn kuormituksesta.

Höristä korviasi omalle terveydentilalle myös silloin, jos ärsyynnyt herkästi tai nukahtamisongelmat ja aamuyöheräämiset vaivaavat.

Pitkään jatkunut epätasapaino voi altistaa jopa sairauksille

Kun työ vie suurimman osan ajasta, ihminen kärsii usein haitallisesta stressistä. Stressi on kuluttavaa ja se heikentää vastustuskykyä. Pitkään jatkuvana se vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin kuten muistiin ja keskittymiskykyyn.

Liian pitkät työpäivät ja haitallinen stressi lisäävät riskiä sairastua esimerkiksi verenpainetautiin, diabetekseen ja sydänsairauksiin. Haitallisella stressillä voi olla vaikutusta jopa eliniän pituuteen.

Työn voi muuttaa voimalähteeksi

Tutkimusten mukaan hyvä työ ja perhe-elämä yhdessä on yksilön voimavara. Työ ja perhe-elämä muuttuvat voimalähteiksi silloin, kun elämän eri osa-alueet ovat tasapainossa keskenään. Joskus tasapainottaminen vaatii hieman säätöä. Toisinaan asiat lutviutuvat itsestään. Joka tapauksessa tasapainoinen arki saa elämän tuntumaan antoisalta ja mielekkäältä. Alla olevan tarkistuslistan avulla voit tehdä hienosäätöä arjen sujuvoittamiseksi.

Työn ja vapaa-ajan tasapainottamisen tarkistuslista:

  • Pidä tuumaustauko. Ole rehellinen ja pohdi, jaksatko viettää aikaa läheistesi kanssa ja harrastaa työpäivän jälkeen. Jos vastaat ei, tasapaino ei ole kunnossa.
  • Huolehdi liikunta ja ravitsemus kuntoon. Liikunta virkistää ja palauttaa. Terveellinen ravinto on kehon ja mielen polttoainetta.
  • Vaali riittävää unta ja lepoa. Nyrkkisääntö on, että lepoa on vähintään 11 tuntia päivässä.
  • Harrasta asioita, joista saat tyytyväisyyden tunteen. Mieti, mikä lataa sinut täyteen energiaa. Toiselle se voi olla kalligrafiakurssi, toiselle kiipeily boulderointiseinällä.
  • Luo rajat. Työasioiden vatvominen vapaa-ajalla ei ole palautumista. Kukaan ei pakota lukemaan sähköposteja työajan ulkopuolella. Kunnioita työaikaasi. Lisää vaikkapa automaattinen sähköpostiviesti, jossa kerrot, milloin olet tavoitettavissa.
  • Puntaroi, selviätkö omin avuin vai auttaisiko vaikkapa työpsykologi tilannettasi.

Katso avoimet työpaikat

Kirjoittaja: Karolina Ajanki

Lähteet:
Varis, Teija: Riittävä levon määrä on yllättävän pitkä – "Vähintään 11 tuntia irti töistä"-artikkeli. Uusimaa 5.2.2017.
Toppinen-Tanner Salla, Vanhala Anna, Puttonen Sampsa, Larvi Tommy & Vaaranen Heli: Voimaa arkeen. Työterveyslaitos, 2015.
Sarkkinen, Marja: Stressiä vai työuupumusta? Lopulta pinnistelykään ei auta. Työterveyslaitos, Työ-verkkolehti, 28.8.2019.
Vilen, Noora: 4 askelta: näin päästät työhuolista irti vapaa-ajalla – ”Ei ajatella, että heti kun sähköposti kilahtaa puhelimeen, palautuminen katkeaa”-artikkeli. Iltalehti, 9.9.2019.

Artikkeli julkaistu vuonna 2020.