You are here

Näin annat suoraa palautetta töissä

Palautteen antamisesta kirjan kirjoittanut Mika Pesonen toteaa, että kehut eivät ole palautetta. Ne ovat kuitenkin portti oikealle palautteelle. Muta millaista hyvin annettu suora palaute sitten on?

Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on yksi tärkeimmistä työelämätaidoista. Silti se on monelle vaikeaa.  

Jotta toimivaa palautetta voidaan antaa ja vastaanottaa, aluksi täytyy miettiä, mitä palaute oikeastaan tarkoittaa. 

– Hyvin annettu palaute on aito, rehellinen, kerrottu ilman suuria tunteenpurkauksia ja se johtaa dialogiin. Sen tarkoitus on auttaa toista, kertoo valmennusyrittäjä Mika Pesonen

Pesonen on kirjoittanut yhdessä pariterapeuttina työskentelevän avovaimonsa Minna Oulasmaan kanssa syyskuussa ilmestyneen kirjan Suoraa palautetta – Viisaan keskustelun käsikirja (Alma Talent).  

Hän kehottaa unohtamaan palautteen lokeroimisen hyväksi tai huonoksi. 

– Palautteella ei ole etumerkkiä. Ei ole positiivista tai negatiivista palautetta. Usein kehut tulkitaan positiiviseksi palautteeksi ja korjaava palaute negatiiviseksi. Jos joku kertoo, miten voisit tehdä työtäsi paremmin, mitä huonoa tai negatiivista siinä on? 

Pesonen toteaa myös, että kehuminen ei ole palautetta. 

– “Hyvää työtä Mika” ei kerro, että mikä siinä työssä oli hyvää, hän sanoo. 

Heti perään Pesonen kuitenkin lisää, että kehuja pitää antaa ja niistä pitää kiittää. Kehut toimivat kuin porttiteoria. Siitä on enää lyhyt matka oikeaan palautteeseen. 

Ihmiset haluavat suoraa palautetta, mutta eivät uskalla antaa sitä itse 

Pesosen mukaan suomalaisten taidossa antaa ja vastaanottaa palautetta on paljon parannettavaa. Usein epäkohtien esille ottamista vältellään sillä verukkeella, että ei haluta pilata fiilistä.  

Korjaavan palautteen ei pidä olla ikävää tai epäystävällistä. Silti sen antamista ei pitäisi arastella. Sehän vasta on epäystävällistä, että ei kerrota, jos joku menee pieleen.  

Pahimmillaan palautteen puute johtaa esimerkiksi siihen, että työsuhdetta ei jatketa koeajan jälkeen. Vasta sen jälkeen kerrotaan, mitä olisi pitänyt tehdä toisin. Se on kauhea paikka paitsi työntekijälle, mutta tulee kalliiksi myös työnantajalle, kun rekrytointi joudutaan tekemään uudestaan. 

Pesonen selvitti LinkedInissä seuraajiltaan, minkälaista palautetta ihmiset haluavat. 1500 vastaajasta suurin osa haluaisi suoraa palautetta, vain 20 prosenttia hampurilaispalautetta.  

Kun kysyttiin, miten he itse antavat palautetta, suoran palautteen määrä romahti. 

– Halutaan suoraa palautetta, mutta itse ei uskalleta sitä antaa. Ihmiset miettivät, että entä jos se toinen suuttuu tai loukkaantuu, entä jos itse onkin väärässä, että kehtaako sitä nyt oikeastaan. Ja sitten tuleekin pikkujoulut ja ruvetaan mätkimään toisia turpaan, että nyt tulee vähän palautetta. 

Turvallinen ympäristö mahdollistaa palautteen 

Usein asiat ovat pienillä muutoksilla korjattavissa. Pesonen painottaa, että palautteen pitäisi olla arkipäiväinen juttu. Ei pidä odottaa kolmea kuukautta kehityskeskusteluihin, että uskaltaa kertoa, mitä ajattelee.  

On terveellistä jutella työyhteisössä, mitä palaute oikeasti tarkoittaa. Silloin kynnys sen antamiseen madaltuu. 

Hän puhuu psykologisesta turvallisuudesta, joka mahdollistaa palautteen antamisen. Se tarkoittaa kokemusta siitä, että uusia ideoita, ajatuksia ja myös palautetta saa jakaa vapaasti, eikä siitä nolata tai rangaista. 

Palautteen vastaanottaminen on taito, joka vaatii hyvää itsetuntoa. Sitä puolestaan vahvistaa psykologisesti turvallinen ilmapiiri. Palautteen tarkoituksena on auttaa toista ja siksi siihen pitää liittyä aina analyysi.  

– Jos joku huutaa, että “paska valmennus Pesonen”, ei se ole mikään palaute. Mielipide ei ole palautetta. Mutta jos kysyn, että mikä tässä ei toiminut, voin laajentaa yksittäisen huudahduksen palautekeskusteluksi. 

Sekin on jo dialogin alku. 

Lue myös: Suvi on työskennellyt yli 40 ammatissa - “En vieläkään tiedä, mitä haluaisin tehdä isona”
Lue myös: Susanna on vaihtanut vakituisen työn neljä kertaa määräaikaiseen - "Tarinan opetus on, että lähde läpyttää”
Lue myös: Milloin itseään voi kutsua asiantuntijaksi? Uraohjaajien viisi vinkkiä työnhakuun

Katso avoimet työpaikat. Jobly.fi