You are here

Kiristyykö pinna töissä? Psykologi paljastaa, milloin negatiiviset tunteet ovat avuksi

”Kaikilla tunteilla on tarkoituksensa, myös niillä, mitä pidetään negatiivisina. Esimerkiksi hetkellinen ahdistus tai ärtymys voivat suojella tai toisaalta motivoida toimimaan”, kertoo psykologi.

Tunteita ei voi jättää kotiin, kun lähtee töihin. Tunteet kuuluvat ihmisyyteen ja siksi ne ovat väistämättä mukana myös työelämässä ja työnhaussa. 

– Ei voi rajata, mitkä tunteet kuuluvat työpaikalle ja mitkä eivät. Kaikkia tunteita saa tuntea, kertoo MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Mari Huhtiniemi.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että tunteen tunteminen ja tunteen ilmaiseminen ovat eri asioita. Tunteiden säätely on tärkeä työelämätaito ja hallitsemattomat tunteenpurkaukset eivät kuulu työpaikoille. 

– Tunteiden säätelyssä on kyse siitä, että dominoivatko tunnetilat ja niiden aikaansaamat reaktiot omaa käyttäytymistä. Eli onko tunnetilojen vietävissä, vai pystyykö itse kuitenkin säätelemään tunteita ja niiden ilmaisua, hän sanoo.

Erilaisia tunteita on tärkeää opetella sietämään. Silloin antaa itselleen aikaa reagoida tilanteisiin harkitusti ja rakentavasti, kun jokin ärsyke aiheuttaa esimerkiksi ärtymystä tai vihaa.

– Ajatuksena on opetella pidentämään ”sytytyslankaa” ennen tunteen herättämää reaktiota. Se antaa tilaa tunteen tuntemisen ja sen aiheuttaman reaktion välille. Tärkeintä on saada katkaistua kärki siltä pahimmalta impulssilta. 

Keinot tunteiden säätelyssä ovat yksilöllisiä. Perinteiset harjoitteet, kuten kymmeneen laskeminen, syvään hengittäminen tai tilanteesta poistuminen saattavat auttaa.  

Yksi hyvä tapa ilmaista tunteita työpaikalla rakentavasti on minäpuheen käyttäminen tunteiden sanoittamisessa. Eli kertoa, miltä asia itsestä tuntuu, välttäen samalla muiden syyttelyä. Tunteista on hyvä käydä myös yhteistä keskustelua työyhteisössä. 

Kaikilla tunteilla on tarkoituksensa

Huhtiniemen mukaan ei ole hyödyllistä jakaa tunteita hyviin tai pahoihin. 

– Kaikilla tunteilla on tarkoituksensa, myös niillä, mitä pidetään ”negatiivisina”. Esimerkiksi hetkellinen ahdistus tai ärtymys voivat suojella tai toisaalta motivoida toimimaan.

Ärtymyksestä voi esimerkiksi saada tehoa jonkin stressaavan tehtävän hoitamiseen tai se voi toimia kimmokkeena muuttaa asioita. 

Huhtiniemi painottaa myös, että hetkelliset ahdistuksen tai masennuksen tunteet kuuluvat elämään, eivätkä ne ole merkki mielenterveyden häiriöstä. On täysin normaalia, että välillä jokin asia työelämässä tai sen ulkopuolella ahdistaa. 

– Nykypäivänä normaaleja ihmiselämään kuuluvia tunteita lähdetään ehkä liian herkästi medikalisoimaan. Pitkäkestoinen ahdistus tai masennus kuitenkin heikentää sekä mielenterveyttä että fyysistä terveyttä. 

Jatkuvat tuntemukset ovat merkki siitä, että jokin on pielessä ja asian täytyy muuttua. Jos työpaikan ilmapiiri tai työtehtävät aiheuttavat jatkuvaa stressiä, ahdistusta tai pelkoa, on tärkeää ottaa asia puheeksi ja etsiä ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. 

Myös työnhaku voi herättää monenlaisia tunteita. Se voi olla jännittävää ja innostavaa, mutta myös stressaavaa ja turhauttavaa. Tunteet vaikuttavat merkittävästi siihen, miten suhtaudumme työnhakuun ja miten menestymme siinä.

– Työnhaku on usein emotionaalisesti kuormittavaa. Siinä on isossa roolissa, miten hakija itse suhtautuu ja käsittelee tunteitaan, jos vastaan tulee esimerkiksi toistuvia hylkäyksiä, Huhtiniemi sanoo.

Tunteiden käsittelyyn on monia keinoja, esimerkiksi:

•    Tunnistaminen ja reflektio: Opettele tunnistamaan ja nimeämään tunteesi. Pohdi, mikä tunteen aiheutti. Onko taustalla jokin ratkaistavissa oleva ongelma?
•    Mindfulness ja tietoisuustaidot: Tietoinen keskittyminen nykyhetkeen voi auttaa säätelemään tunteita ja lievittämään ahdistusta.
•    Liikunta ja luovat harrastukset: Tunteita voi purkaa fyysisellä aktiivisuudella ja luovalla toiminnalla. Nämä voivat vapauttaa jännitystä ja parantaa mielialaa.
•    Keskustelu: Tunteiden jakaminen ja kokemus kuulluksi tulemisesta voivat olla erittäin helpottavia. Jaa tunteesi luotettavan ystävän, perheenjäsenen tai ammattilaisen kanssa.

Tukea ja apua

MIELI ry:n kriisipuhelin 09 2525 0111 tarjoaa keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa matalalla kynnyksellä ja ilman lähetettä. Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24 tuntia vuorokaudessa. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.

Tervettä työelämää

Mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen määrä on voimakkaassa kasvussa Suomessa. Tämä koskee erityisesti nuoria. Työnhakupalvelu Jobly ja MIELI ry julkaisevat yhteistyössä työelämän mielenterveyttä käsitteleviä artikkeleita, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja edistää työhyvinvointia. Lue lisää Joblyn sivuilta.