You are here

Työnhakijat kaipaavat yrityksiltä selkeyttä rekrytointeihin

Monsterin tekemän kyselytutkimuksen mukaan työnhakijat kohtaavat työnhaun haasteita ja toivovat työnantajilta selkeyttä koko prosessiin. Työnhakuun ja työnhakijakokemuksiin keskittyvään kyselytutkimukseemme vastanneista reilusti yli puolet (64 %) oli hakenut töitä viimeisen kuukauden aikana. Työnhakuprosessi noudatti useimmiten perinteistä kaavaa – hakijoista lähes puolet (47 %) oli hakenut työpaikkaa yrityksen rekrytointijärjestelmän kautta ja yli kolmasosa (36 %) sähköpostitse. Vain 1 % vastanneista oli hakenut työtä sosiaalisen median profiilillaan.

Monsterin tekemän kyselytutkimuksen mukaan työnhakijat kohtaavat työnhaun haasteita ja toivovat työnantajilta selkeyttä koko prosessiin. Työnhakuun ja työnhakijakokemuksiin keskittyvään kyselytutkimukseemme vastanneista reilusti yli puolet (64 %) oli hakenut töitä viimeisen kuukauden aikana. Työnhakuprosessi noudatti useimmiten perinteistä kaavaa – hakijoista lähes puolet (47 %) oli hakenut työpaikkaa yrityksen rekrytointijärjestelmän kautta ja yli kolmasosa (36 %) sähköpostitse. Vain 1 % vastanneista oli hakenut työtä sosiaalisen median profiilillaan.

Työnhaussa arvostetaan riittävää tietoa ja selkeää prosessia

Kyselyn mukaan työtä hakiessa tärkein yksittäinen asia työpaikkailmoituksessa on kiinnostava tehtävänimike – jopa 65 % vastanneista sanoi tehtävänimikkeen olevan todennäköisin syy lukea työpaikkailmoitus tarkemmin. Työpaikkahakujen nimikkeillä on siis suuri merkitys siinä, klikataanko yrityksen työpaikkailmoitus auki tarkemmin tarkasteltavaksi. Näin ollen informatiiviset ja houkuttelevat tehtävänimikkeet ovat tärkeä osa yritysten rekrytointia.

Työpaikkailmoituksesta hakijat haluavat ehdottomasti löytää selkeän tehtävänkuvauksen, tehtävän vaatimuksen, työpaikan sijainnin, palkkatiedot sekä selkeät hakuohjeet. Naiset haluavat löytää työpaikkailmoituksesta miehiä useammin palkkatiedot ja yrityksen tarjoamat kehitys- ja koulutusmahdollisuudet. Palkkatietoja naisista toivoi 46 %, kun vastaava luku miehillä oli  35 %.  Tarkkoja palkkatietoja tärkeämmäksi nousi hakijoiden avoimissa vastauksissa palkkahaarukan mainitseminen työpaikkailmoituksessa. Palkkahaitari antaisi osviittaa hakijoille siitä, liikkuvatko hakijan ja työnantajan palkka-ajatukset samassa luokassa.

”Hyvässä työpaikkailmoituksessa on kerrottu palkkahaitari sekä maininta mahdollisuuksista bonuksiin tai provisioihin”, kuvailee yksi kyselyyn vastanneista hyvää ilmoitusta.

Suomalaiset työnhakijat ovat rohkeita työnhaussa. Yli puolet (55 %) vastanneista kertoi hakevansa työpaikkaa, vaikka työpaikkailmoituksessa esitetyt edellytykset eivät täysin täyttyisikään heidän kohdallaan.

Rohkeus hakea paikkaa, jonka edellytyksiä ei täytä, vaihtelee koulutustasojen mukaan. Lukio- ja ylioppilaspohjaisista vastaajista jopa 74 % kertoi hakevansa paikkaa, vaikka vaatimukset eivät täyttyisi. Ammattikorkeakoulupohjaiset olivat toiseksi rohkeimpia – heistä 61 % haki paikkoja, vaikka edellytykset eivät täyttyisi. Eniten lisätietoa työpaikkailmoituksesta kysyivät yliopisto- ja korkeakoulutaustaiset (56 %).

Lisätiedot verkosta, haasteet viestinnässä

Työpaikkailmoituksen löydettyään hakijat etsivät useimmiten lisätietoa yrityksen kotisivuilta tai hakukoneiden kautta muualta internetistä. Sosiaalisesta mediasta lisätietoa haetaan vielä yllättävän vähän. Parhaaksi tiedonlähteeksi koettiin yrityksen omat kotisivut. Yritysten omien kotisivujen tulee siis olla kunnossa, sisältää hakijoille tärkeää tietoa ja olla ajan tasalla, jotta potentiaaliset hakijat vakuuttuvat ja hakevat paikkaa. Ystävät, tuttavat sekä yritysten nykyiset ja entiset työntekijät nousevat tärkeäksi tiedonlähteeksi erityisesti 35–44-vuotiaden kohdalla, joista jopa 56 % kertoi omien kontaktien olevan yksi tärkeimmistä tiedonlähteistään.

Kyselyn mukaan vaikeaksi työnhaussa koettiin erityisesti erottautuminen muista hakijoista, varsinkin rekrytointijärjestelmissä. Vaikeaksi vastaajat kertoivat myös työnantajien epäselvät hakuilmoitukset tai puutteelliset tiedot haun yksityiskohdissa. Suomalaisille työnhakijoille vaikeuksia työnhaussa tuotti myös itsensä myyminen ja kehuminen.

”Hankalinta on se, ettei työnantaja selkeästi ilmaise että minkälaista työntekijää he itselleen tarvitsevat. Ja aivan utopistiset kriteerit piinaavat tällä hetkellä työmarkkinoita, jos niitä peilataan osoitettuihin työtehtäviin”, kertoo yksi kyselytutkimukseen vastanneista.

Vaikka rekrytointiala ja käytettävät työvälineet muuttuvat kovaa tahtia, vastanneista hakijoita yllättävän moni arvosti edelleen perinteisiä tietolähteitä, kuten yrityksen verkkosivuja. Hakuprosessissa eniten toivottiin selkeyttä työpaikkailmoituksiin ja koko rekrytointiprosessiin – tapahtui se sitten järjestelmän, hakemuksen tai videon kautta.

*Monsterin työnhakijakyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2014. Kyselytutkimukseen osallistui 415 vastaajaa, jotka olivat 18–55-vuotiaita.

Katri Laakso