”Se on jatkuvaa salapoliisityötä” – tällaista on erikoistuvan lääkärin työ HUS Diagnostiikkakeskuksessa

HUS Diagnostiikkakeskuksessa erikoistuva lääkäri pääsee ratkomaan lääketieteen arvoituksia, kehittämään osaamistaan ja vaikuttamaan laajasti potilaiden hoitoon. Monipuolinen koulutusympäristö tarjoaa mahdollisuuden tutustua myös harvinaisiin sairauksiin ja rakentaa oman näköinen lääkärin ura. Uuteen erikoisalaan voi tutustua kurkistusviran kautta ennen erikoistumiseen hakeutumista.
Kun Liina Luih työskenteli yleislääkärinä, hän huomasi odottavansa aina potilaita, joiden oireiden taustalle pitäisi löytyä selitys.
– Diagnostinen vaihe kiinnosti minua aina eniten. Jäin odottelemaan, koska ovesta astuu sisään seuraava potilas, jolla olisi uusia kiinnostavia oireita. Kun diagnoosi oli ratkaistu, jäin odottamaan seuraavaa samanlaista, hän sanoo.
Kiinnostus ongelmanratkaisuun johdatti Liinan radiologian pariin. Nyt hän on kolmannen vuoden erikoistuva lääkäri HUS Diagnostiikkakeskuksessa.
Patologian vastuualuejohtaja Panu Kovanen kertoo myös samanlaisesta ammatillisesta uteliaisuudesta.
– Pitää olla älyllisesti utelias. Se on sellaista jatkuvaa salapoliisityötä, Kovanen kuvailee patologin työtä.
HUS Diagnostiikkakeskuksessa lääkäriksi voi erikoistua kahdeksalla eri erikoisalalla. Niitä kaikkia yhdistää sairauksien tunnistaminen ja oikean hoidon mahdollistaminen.
Hae erikoistuvaksi lääkäriksi Diagnostiikkakeskukseen
Jatkuvaa oppimista ja ongelmanratkaisua
Liinan työpäivään voi kuulua esimerkiksi ultraäänitutkimuksia, tietokonetomografia- ja magneettikuvien tulkintaa sekä erilaisia toimenpiteitä.
– Radiologiassa pääsee näkemään paljon eri erikoisalojen toimintaa. On ollut positiivinen yllätys, kuinka paljon tässä pääsee jatkuvasti oppimaan uutta, hän sanoo.
Erikoistuvan lääkärin työ on Liinan mukaan ennen kaikkea tekemällä oppimista. Erikoislääkäreitä konsultoidaan päivittäin, ja työhön saa jatkuvaa palautetta ja ohjausta.
Patologian puolella ongelmanratkaisu tapahtuu kudos- ja solunäytteiden avulla. Vaikka usein ajatellaan, että patologit tekevät lähinnä ruumiinavauksia, todellisuudessa valtaosa työstä on elävien potilaiden diagnostiikkaa.
– Joskus potilaan oirekuvaa joudutaan selvittämään millimetrin kokoisesta kudoslieriöstä, Kovanen sanoo.
HUSin suuren potilasmäärän ansiosta erikoistuva lääkäri pääsee tutustumaan sekä tavallisiin että harvinaisiin ja vaativiin tapauksiin. Monipuolinen potilasaineisto, kokeneiden erikoislääkäreiden tuki ja mahdollisuudet osallistua tutkimukseen tekevät Diagnostiikkakeskuksesta poikkeuksellisen monipuolisen koulutusympäristön.
– Täällä on paljon niitä ihan tavallisia näytteitä, mutta tosi paljon myös niitä harvinaisia tapauksia. Kyllä täällä ihan parhaan mahdollisen koulutuksen saa, Kovanen sanoo.
Työ on enemmän kuin yksittäisiä potilaskohtaamisia
Vaikka diagnostisilla erikoisaloilla potilaita ei välttämättä kohdata päivittäin, niiden merkitys potilaan hoidossa on ratkaiseva.
Radiologi voi esimerkiksi havaita tavallisessa murtumakuvassa jotain poikkeavaa, jonka perusteella potilas ohjataan jatkotutkimuksiin. Patologi puolestaan voi antaa ratkaisevan diagnoosin, jonka perusteella hoitava lääkäri pystyy valitsemaan potilaalle oikean hoidon.
– Koko länsimainen lääketiede perustuu diagnoosiin. Kliinikko tarvitsee diagnoosin jotta pystyy valitsemaan oikean hoidon, Kovanen sanoo.
Diagnostiikkakeskuksen työn vaikutus ulottuu laajalle. Vuonna 2025 siellä tehtiin lähes 1,2 miljoonaa kuvantamistutkimusta ja yli 25,3 miljoonaa laboratoriotutkimusta. Diagnostisilla erikoisaloilla lääkäri voikin vaikuttaa yksittäisten potilaiden lisäksi kokonaisten potilasryhmien hoitoon.
Liina puolestaan kokee radiologin työn mielekkääksi juuri siksi, että hän pystyy hyödyntämään lääkärin osaamistaan laajasti ja osallistumaan monenlaisten potilaiden hoitoon.
Yksi positiivinen yllätys on ollut myös työn ja vapaa-ajan tasapaino.
– Radiologina pysyn vähän niin kuin kulissien takana. Olen huomannut, että pystyn jättämään työn henkisen kuorman helpommin työpaikalle, hän sanoo.
Monipuolisia uramahdollisuuksia lääketieteen ytimessä
HUS Diagnostiikkakeskuksessa erikoistuva lääkäri työskentelee osana laajaa asiantuntijayhteisöä, jossa yhdistyvät lääketieteellinen osaaminen, moniammatillinen yhteistyö, tutkimus ja kehittyvä teknologia.
Diagnostiset erikoisalat tarjoavat myös monia urapolkuja. Työ voi painottua oman kiinnostuksen mukaan esimerkiksi kliiniseen asiantuntijatyöhön, tutkimukseen, opetukseen tai lääketieteen kehittämiseen.
Urallaan Kovanen on ehtinyt työskennellä niin kliinikkona, tutkijana, opettajana kuin hallinnollisissa tehtävissä. Nykyisessä roolissaan hän pääsee yhdistämään niitä kaikkia.
– En ole ikinä katunut sitä, että ryhdyin patologiksi. Tässä voi tehdä kovin erilaisia mielenkiintoisia asioita. Uran eri vaiheissa voi muuttaa työnkuvaa ja painotuksia, Kovanen sanoo.
Kiinnostaako diagnostiikka? Tule kurkistamaan
Sekä Liina että Kovanen kannustavat diagnostisista erikoisaloista kiinnostuneita lääkäreitä tutustumaan niihin avoimin mielin.
Erikoisalan valintaa ei tarvitse tehdä pelkkien mielikuvien perusteella. HUS Diagnostiikkakeskus tarjoaa mahdollisuuden tutustua erikoisaloihin myös kurkistusviran kautta ennen erikoistumiseen hakeutumista.
Kurkistusvirassa pääset näkemään käytännössä, millaista työ on, tutustumaan tuleviin kollegoihin ja arvioimaan, voisiko diagnostinen erikoisala olla sinulle oikea uravalinta.
– Jos ala kiinnostaa, niin tulkaa kurkistamaan. Ei tarvitse sitoutua loppuiäkseen, vaan voi tulla esimerkiksi puoleksi vuodeksi katsomaan, miten työ sujuu ja miltä se tuntuu, Kovanen sanoo.
Kovaselle työpaikan parhaat puolet ovat lopulta yksinkertaisia.
– Mielenkiintoinen, haastava ja merkityksellinen työ sekä hyvät työkaverit. Meillä on erittäin hyvä työilmapiiri, hän sanoo.
Kiinnostaisiko sinua erikoistuminen lääketieteen ytimessä? Tutustu HUS Diagnostiikkakeskuksen erikoistumismahdollisuuksiin ja löydä oma erikoisalasi.


