Millaista on toimia suunnannäyttäjäyrityksessä kehityspäällikkönä?

Anna Koivun työ kehityspäällikön roolissa tarjoaa haasteita ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia vähähiilisen betonin kehityksen parissa. ”Oma työnkuvani on todella monipuolinen. Parasta työssäni on se, että saan ideoida ja kokeilla erilaisia konsepteja vapaasti”, sanoo Anna.
Anna Koivu

Anna kertoo pääsevänsä rohkeasti kokeilemaan uusia asioita kehityslaboratoriossa

Kehitystyö betonin vähähiilisyyden parissa on Annan mukaan vaikuttavaa ja hän sanoo tiedostavansa, että ihan samanlaista pestiä ei varmaan löydy betonialalta Suomesta.

”Tässä työssä ei ainakaan pääse tylsistymään. Saan työssäni keskittyä kehityspuolen asioihin todella laajasti”, mainitsee Anna.

Anna kertoo, että hänellä on monta projektia meneillään, mutta juuri nyt merkittävimpiin näistä kuuluu vähähiilisen kiertotalousbetonin kehittäminen.

”Tällä hetkellä tutkimme esimerkiksi kierrätyskiviaineksen eli Betoroc®-murskeen käyttöä betonin valmistuksessa. On tärkeä tuntea uuden raaka-aineen vaikutus eri ominaisuuksiin. Olisi hienoa, jos projektin tulosten ansiosta voisimme hyödyntää Betorocia laajemmin tuotteissamme”, vinkkaa Anna.

Tärkeää on pystyä uudistumaan ja luomaan uusia tuotteita ja ratkaisuja asiakkaille

Vaikka vähähiilisyyden merkityksestä puhutaan yhä enemmän, teemaa on Ruduksen päässä pohdittu vuosikymmeniä, kertoo Anna.

”Ruduksella kehitettiin vähäpäästöisempiä tuotteita jo silloin kun niillä ei vielä ollut kysyntää. Tästä esimerkkinä Vihreä Betoni, jota on tarjottu asiakkaille jo 2000-luvulla. Viimeisimmäksi olemme kehittäneet erittäin vähähiilisen CEVO-betonin, jolla voidaan tulevaisuudessa valaa betonirakenteita jopa 70 prosenttia pienemmillä päästöillä. Uusi betoni kovettuu yhtä nopeasti tai jopa nopeamminkin kuin tavanomainen betoni. CEVO ei kuitenkaan ole vielä täysin valmis asiakastoimituksiin, mutta emme ole siitä kaukana”, sanoo Anna.

Anna kertookin, että hänen työssään tulee pohdittua monelta eri kantilta mitä tulevaisuuden raaka-aineita voi käyttää vähähiilisemmän betonin valmistuksessa.

”Yhtenä esimerkkinä on perinteinen masuunikuona, joka tulee terästehtailta. Nyt kun terästehtaita sähköistetään, tulee tämä vaikuttamaan masuunikuonaan saatavuuteen. Suomessa tämä ei kuitenkaan ole ihan lähivuosien asia, vaan masuunikuonaa on käytössä vielä pitkään. Tässä käy oikeastaan niin, että mitä enemmän tietää eri asioiden vaikutuksista toisiinsa, sen kriittisemmäksi tulee raaka-ainevalinnoissa”, sanoo Anna.

Annan mukaan on hienoa, että Ruduksella kehitetään asioita, vaikka niitä ei aina päästä viemään maaliin asti.

”Valitettavasti olemassa olevat resurssit ja lainsäädäntö rajoittaa jonkin verran meidän tekemistämme. Aina ei pystytä viemään asioita asiakkaalle asti”, toteaa Anna haasteellisesta kehitystyöstä.

Annan mukaan kehitystyö palvelee Ruduksen lisäksi koko alaa

Annan mukaan Ruduksella tiedostetaan, että hiilineutraaliustavoitteemme suurin haaste on siinä, ettei se koske pelkästään omaa toimintaamme, vaan koko arvoketjuamme.

”Vaikka vähähiilisyys on tärkeä teema, on tuotteiden menekki tällä hetkellä kokonaisuuteen nähden vähäistä, mutta kuitenkin kasvaa koko ajan”, kertoo Anna.

Rudus haluaakin Annan mukaan olla alallaan todellinen suunnannäyttäjä.

”Panostamme kehitykseen ja tutkimukseen, joka hyödyttää rakennusalaa kokonaisuutena. Jos teemme mielenkiintoisia löydöksiä esimerkiksi vähähiilisestä betonista, voimme auttaa koko rakennusalaa vähähiilisyystavoitteissa”, sanoo Anna.

Anna kertoo, että Ruduksen kehitystiimi hyötyy myös omalta osaltaan ison konsernin tuesta.

”Teemme paljon yhteistyötä emoyhtiömme CRH:n kanssa. Jokaiseen pulmaan on tarjolla vastaus konsernin laajan osaamisen ansiosta”, vinkkaa Anna.

Lopuksi Anna toteaa, että Ruduksen kehittämiskulttuuri auttaa häntäkin pysymään ajan tasalla.

”Työ pysyy erittäin mielenkiintoisena ja pääsen oppimaan koko ajan uutta. Minun on myös pakko perehtyä laajemmin aiheisiin, jotta ymmärrän eri asioiden yhteyksiä,” sanoo Anna.

Lue lisää samankaltaisia artikkeleita

Kesätöistä liiketoimintajohtajaksi: Mönkkösen inspiroiva uratarina Ruduksella

”Vuonna 2011 astelin Rudukselle kesätöihin ensimmäistä kertaa”, muistelee Tampereen teknillisessä yliopistossa tuolloin tuotantotaloutta opiskellut Antti Mönkkönen. Mönkkösen ura Ruduksella on todellinen esimerkki siitä, miten oikeanlainen asenne, uteliaisuus ja periksiantamattomuus voivat avata ovia menestykseen. Nyt Mönkkönen jakaa kolme syytä, jotka ovat pitäneet hänet mukana ja innostaneet pysymään Ruduksella näin pitkään.
Lue lisää

Naisena miesvaltaisella alalla – mikä saa Sonjan viihtymään Ruduksella?

Kun betoni synnytti kipinän alalle. Kiinnostus alaa ja betonia kohtaan kasvoi kesätöissä laadunvalvonnassa, muistelee Sonja Venäläinen alkutaivaltaan Ruduksessa.
Lue lisää

Ruduksen välittävässä kulttuurissa jaetaan tietoa ja opastetaan toisia – mitä konkari ja tulokas ovat oppineet toisiltaan?

Oppiminen täällä ei koskaan lopu, kertoo työmaapäällikkö Harri Rantala, joka on toiminut murskausalalla yli 35 vuotta. – Ei tämä yksinkertaista hommaa ole, mikään ei mene itsekseen täällä, kuvailee Harri työtä. Murskausalalla kesästä 2021 toiminut Nico Rantala kiittää Harria siitä, että häneltä voi aina kysyä apua. – Mitä ikinä tuleekaan vastaan, niin voin aina kysyä neuvoa. Onhan Harri ollutkin jo pitkään alalla, hymähtää Nico.
Lue lisää