Työnhaku testaa omat viestintätaidot – varmista näillä viidellä vinkillä, että sinut ymmärretään oikein

1. Kaikki mitä kirjoitat, on viestintää

Yksi tärkeimmistä huomioista on varmistaa, että eihän potentiaaliselle työnantajalle tarjoamasi mielikuva elä ainoastaan työhakemuksessa. Ajattele asiaa rekrytoijan kannalta – mitä suurempi ero hakemuksen ja muiden viestien välillä on, sitä harhaanjohtavammalta työhakemus voi vaikuttaa.

Huolellisesti laadittu, riittävän persoonallinen ja riittävän asiallinen työhakemus on hakuprosessin kivijalka. Viestintää on kuitenkin kaikki muukin rekrytoijan näkemä sisältö: myös esimerkiksi sähköpostiviestit ja jopa varsinaiseen rekrytointiprosessiin kuulumaton kirjoittelu kuten LinkedIn-postaukset vaikuttavat mielikuvaan sinusta.

2. Esiintyminen ja eleet kertovat jopa ilman sanoja

Loistavaa! Olet edennyt haastatteluun joko videoyhteydellä tai paikan päällä. Rauhallisuus tuo uskottavuutta, mutta jos olet nopeasti innostuva ja inspiroituva, anna persoonasi näkyä sellaisena kuin se töitä tehdessäsi näkyy. Ei ole olemassa yksiselitteisesti yhtä oikeaa tapaa esiintyä.

Luonteva kysymyksiin vastaaminen kertoo hyvää kyvystä kuunnella, pohtia ja osallistua yhteisiin asioihin. Sitä helpottaa riittävän rento läsnäolo haastattelutilanteessa tai muussa tapaamisessa. Jännittäminen etukäteen kuuluu asiaan ja kertoo sinulle itsellesi, että otat tilaisuuden riittävän vakavasti.

3. Kiinnitä huomiota vuorovaikutukseen

Viestintä on myös reagointia, ei yksisuuntaista tykitystä. Muista, että et ole haastattelutilanteessa listaamassa ennalta opettelemaasi myyntipuhetta, vaan tapaamassa mahdollisen työnantajasi edustajia esimerkiksi kiinnostuneena ja arvostavana ongelmanratkaisijana.

Mitä paremmin kykenet osoittamaan kuuntelevasi ja myötäeläväsi työnantajan tarpeita ja huolia, sitä luotettavamman kuvan annat itsestäsi.

4. Osaaminen ei riitä, vaan tulokset ratkaisevat

Oman osaamisen sanoittaminen on ratkaisevan tärkeä osa kaikkea rekrytointiprosessiin liittyvää viestintää. Viestinnän piirissä puhutaan usein myös merkityksen sanoittamisesta. Kun kerrot mitä osaat ja sen lisäksi mitä osaamisellasi saadaan aikaan, kykysi ja taitosi saavat merkityksen.

Osaamisen sanoittaminen voi ampua yli ja ali: ennen pitkää rekryprosessin aikana suuret puheet ja lupaukset pitää kyetä perustelemaan – ja viimeistään koeajan aikana.

Kenties suurempi riski piilee kuitenkin vaatimattomuudessa ja yksinkertaisesti siinä, ettei näe itse omia kykyjänsä. Muista, että hiljainen osaaminen kuten paineensieto, nopea ongelmanratkaisutaito tai sujuva vuorovaikutus ovat työnantajalle tärkeää pääomaa nekin.

5. Henkilöbrändi tekee jatkuvaa viestintää

Jos roolisi on lainkaan näkyvä tai työpersoonastasi on olemassa jonkinlainen digitaalinen jalanjälki, sinulla on myös henkilöbrändi tai asiantuntijaprofiili. Moni mieltää henkilöbrändin kuuluvan ainoastaan sen eteen erityistä tekeville henkilöille, mutta totuus on hiukan toinen. Myös se voi olla rekrytoijan silmissä eräänlainen viesti, ettei henkilöbrändiä ole, tai se on nuukahtanut nukkavieruun tilaan.

Siksi onkin tärkeää palata tämän listauksen ensimmäiseen kohtaan: kaikki mitä kirjoitat ja julkaiset, on viestintää – kaikki mitä kirjoitat ja julkaiset rakentaa henkilöbrändiäsi.

Toki henkilöbrändi on sitä vaikuttavampi ja merkittävämpi, mitä enemmän sen eteen tekee töitä – mitä enemmän kerrot ja viestit osaamisestasi ja saavutuksistasi, jotka olet valinnut harkiten vastaamaan kohderyhmäsi tarpeita.

Katso avoimet työpaikat

Lue myös: Anonyymi rekrytointi suuntaa huomion persoonasta soveltuvuuteen – ja siksi jokaisen työnhakijan kannattaa ottaa siitä oppia
Lue myös: Älä hukkaa CV-kuvan mahdollisuuksia työnhaussa – näillä ammattikuvaajan vinkeillä esiinnyt eduksesi