Ikäsyrjintä johtuu kuolemanpelosta – näitä haasteita uran loppuvaiheessa kohdataan
Ikäsyrjintä on yleinen ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. MIELI ry:n ikäihmisten mielenterveyden edistämisen asiantuntija Sonja Maununaho kertoo, että ikäsyrjinnän syitä on monia, joista osa on tiedostamattomia.
– Tutkimuksissa on todettu, että ikäsyrjintä juontaa juurensa kuolemanpelkoon, Maununaho sanoo.
Taustalla on se, että ikäihmisen kohtaaminen tuo silmille myös oman kuolevaisuuden.
Työelämässä ikäsyrjintää voi aiheuttaa pelko sairauspoissaoloista, vaikka yli 55-vuotiaiden on todettu viihtyvän töissään paremmin kuin nuorempien työntekijöiden.
Nuoremman kandidaatin palkkaamiseen saattaa johtaa myös se, ettei kokenut tekijä suostu työnantajan kaikkiin oikkuihin.
– Ikääntyvät ovat joustavia, mutta myös nuoria paremmin perillä oikeuksistaan. Se voi painaa vaakakupissa, kun uutta työntekijää rekrytoidaan.
Jos kohtaa ikäsyrjintää, Maununaho kehottaa nostamaan asian esille. Puhuminen on keino vaikuttaa asenteisiin, mutta vastuu on aina esihenkilöillä.
– Se on myös keino saada purettua asia omasta mielestä, hän sanoo.
Konkarit kokevat nuoria enemmän työn imua
Maununahon mukaan ikääntyvät työntekijät ovat todella moninainen joukko. Osa odottaa eläkepäiviä innolla, toiset taas haluavat väistää koko ajatuksen.
– Työuran viimeisen kymmenen vuoden aikana fyysinen terveys ja palautuminen vaikuttavat merkittävästi työssä jaksamiseen, hän sanoo.
Konkareilla tuntuu kuitenkin olevan hyvät eväät työssä jaksamiseen. Esimerkiksi Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaat tuntevat enemmän työn imua kuin nuoremmat.
– Se johtuu kokemuksesta. Ikääntyvät ovat usein sitoutuneita työnantajaansa. Takana on elämänkokemusta ja usein merkityksellinen ura, joka tuo varmuutta tekemiseen. Elämänhallinta on yleisesti myös paremmalla tolalla, eikä pikkulapsiarki enää rasita, Maununaho sanoo.
Mihin panostaa uran loppuvaiheessa?
Maununaho kehottaa satsaamaan uran loppuvaiheilla palautumiseen, tulevaisuuden ennakointiin ja ihmissuhteisiin.
– Palautumisen tarve alkaa kasvaa jo aika varhaisessa vaiheessa. Nelikymppinenkään ei palaudu samalla tavalla kuin kolmekymppinen.
Fyysinen toimintakyky nousee työhyvinvointitutkimuksissa esille yleisenä huolenaiheena. Terveydestä kannattaa pitää huolta, sillä se vaikuttaa myös mielenterveyteen ja jaksamiseen.
Tulevaisuutta kannattaa suunnitella jo hyvissä ajoin ennen eläkeikää. Usein taloudellinen puoli nousee esille pari vuotta ennen eläkkeelle jäämistä, mutta siinä kohtaa mahdollisuuksia varautua ei enää ole niin paljon.
Työkaverit ovat tärkeä voimavara elämään. Siksi kannattaa miettiä, onko työpaikalla syntynyt ihmissuhteita, joita haluaa jatkaa vielä eläköitymisen jälkeen.
– Elämään työpaikan ulkopuolella kannattaa panostaa ylipäätään.
Tervettä työelämää
Mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen määrä on voimakkaassa kasvussa Suomessa. Työnhakupalvelu Jobly ja MIELI ry julkaisevat yhteistyössä työelämän mielenterveyttä käsitteleviä artikkeleja, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja edistää työhyvinvointia.