Mika kiipeää työkseen puihin – ”Monipuolinen ja mielenkiintoinen ammatti, jossa ei ole koskaan valmis”

Kun kaupunkialueella pitää kaataa puu, ei kuka tahansa voi ryhtyä hommiin. Puiden kaatoon pihapiirissä ja tiiviisti rakennetulla alueilla erikoistuneita puunhoitajia kutsutaan arboristeiksi.
Parkanolainen Mika Vainionpää Pohjolan kantojyrsintä- ja arboristipalvelusta kertoo, että työtehtävät ovat kuitenkin paljon puunkaatoa laajemmat.
– Työnkuvaan kuuluu käytännössä kaikki puihin liittyvä kaupunkialueella. Taimien istutuksesta hoitoleikkauksiin ja kuntotutkimuksiin. Luonnollisesti myös kaatotyöskentely maasta, kiipeämällä tai nostimella, Vainionpää kertoo.
Arboristi hoitaa tarpeen vaatiessa myös liikenteenohjauksen, kantojen jyrsinnän ja puutavaran poiskuljetuksen.
Kaupungit ja kunnat käyttävät puustoon paljon resursseja, jonka takia niistä halutaan pitää huolta. Jos puun kunnossa näyttää olevan sanomista, todellinen tilanne selvitetään tarkkaan ennen kaatopäätöstä.
– Kuntotutkimuksissa hyödynnetään visuaalisen tutkimuksen lisäksi teknologiaa. Mikroporan avulla voimme selvittää, onko puuaines kovaa vai pehmeää. Tomografilla puolestaan voidaan kuvata läpileikkaus puusta. Niiden avulla nähdään, tarvitaanko toimenpiteitä, Vainionpää kertoo.
Työ, jossa ei ole koskaan valmis
Vaikka töitä tehdään valjaiden varassa kiipeämällä, Vainionpään mukaan arboristeille ei ole tapahtunut vakavia kiipeilyonnettomuuksia Suomessa. Terve jännitys kuuluu asiaan ja siitä on työskentelyssä hyötyä.
– Kiipeily on todella turvallista, kun sen tekee oikein, hän toteaa.
Koska töitä tehdään kaupunkialueella, myös sivullisten turvallisuus täytyy ottaa huomioon. Lisäksi töitä tehdään aina vähintään kahdestaan maamiehen kanssa.
Kokemus ja koulutus ovat tärkeimmät turvallisuustekijät. Vainionpää kertoo, että arboristit ovat pieni ja tiivis ammattikunta, jossa töitä tehdään paljon yhdessä ja tietoa vaihdetaan puolin ja toisin.
– Tämä on monipuolinen ja mielenkiintoinen ammatti, jossa ei ole koskaan valmis. Kattojärjestömme Suomen puunhoidon yhdistys tukee jatkuvaa oppimista järjestämällä muun muassa puukiipeilyn SM-kilpailut, seminaareja ja pelastuspäivät, joissa harjoitellaan latvasta pelastamista.
Jopa puolet aloittavista arboristeista naisia
Vainionpää on työskennellyt aiemmin poliisina ja sotilaana. Arboristin uralle hän päätyi kantojen jyrsinnän kautta, jota hän on tehnyt sivutoimisesti jo 25 vuoden ajan.
– Kun tulin Kosovosta kotiin, myin mersun ja ostin isomman jyrsimen. Arboristin hommat tuntuivat luonnolliselta jatkumolta jyrsinnän rinnalle.
Arboristiksi voi opiskella kolmessa eri oppilaitoksessa. Lähtökohtaisesti vaatimuksena on joko puutarhurin tai metsurin tutkinto. Koska Vainionpäällä oli kokemusta kantojen jyrsinnästä, hän pääsi opiskelemaan alaa.
– Opettaja totesi, että kyllä tänne yksi laskuvarjojääkärikin mahtuu, hän nauraa.
Vaikka metsurin ammatti on perinteisesti mielletty miesvaltaiseksi alaksi, Vainionpää kertoo, että arboristeina on myös paljon naisia.
– Suomessa on ehkä eniten naisia ammattikuntaan nähden alalla. Joillakin aloittavilla kursseilla jopa puolet on naispuolisia.
Tarttumisen arvoisia tilaisuuksia
Sinun ei tarvitse olla paras löytääksesi työpaikan. Riittää, että olet sopiva. Sopivuuteen vaikuttavat erilaiset taustat ja työkokemukset, kovat ja pehmeät taidot sekä arvomaailmat. Jobly on työnhakupalvelu, josta löydät juuri sinulle sopivia tarttumisen arvoisia tilaisuuksia.