Yksi moka töissä saattaa jättää onnistumiset varjoonsa – näin keskityt olennaiseen työelämässä

Nuori työntekijä jää helposti vatvomaan epäonnistumisiaan, jolloin onnistumiset unohtuvat. Sama ajatusharha toistuu myös työelämästä puhuttaessa. Vallitseva työelämäpuhe on osittain vääristynyttä, sanoo työelämän mielenterveyden asiantuntija Saija Koskensalmi.

Asiakaspalvelutehtävissä oleva nuori kohtaa satoja asiakkaita päivän aikana. Kaikki sujuu muuten hyvin, mutta yksi hankala tilanne jää mieleen.

Ehkä nuori on tehnyt jonkun pienen mokan tai asiakas on muuten vain hankala. Yksi suuttunut asiakas saattaa jättää kaikki onnistumiset varjoonsa, jos tapahtumaa ei pureta yhdessä esihenkilön kanssa. Seuraavana päivänä uudet kohtaamiset jännittävät nuorta työntekijää, vaikka yhtä lukuun ottamatta kaikki meni niin kuin pitikin.

Kuulostaako tutulta? Sama ajatusharha toistuu myös työelämästä puhuttaessa.

MIELI ry:n työelämän mielenterveyden asiantuntija Saija Koskensalmi pohtii, minkälainen kuva nuorilla ylipäätään on työelämästä. Hänen mukaansa vallitseva työelämäpuhe on osittain vääristynyttä.

– Työelämästä puhutaan usein vain negatiivisten asioiden, ongelmien ja kuormittavuuden kautta. Silloin positiiviset puolet jäävät huomiotta, Koskensalmi sanoo.

Työ tarjoaa mielekästä sisältöä elämään, oppimisen kokemuksia ja sosiaalisia tilanteita. Juuri niitä asioita, jotka tukevat hyvinvointia ja mielenterveyttä. Työ lisää myös taloudellista hyvinvointia.

– Kun nuori tulee työelämään, on tärkeä muistaa, että hän vielä kehittyy. Kokemusta ei ole kertynyt paljon työelämästä tai elämästä ylipäätään. Suorituspaineet ovat kovat ja toisaalta ilmasto- ja muut kriisit vaikuttavat mieleen. Jos yhteiskunta luo siihen vielä vahvasti negatiivista kuvaa työelämästä, se lisää mielenterveyden haasteita entisestään.

Koskensalmi haluaa tähän muutoksen. Hän haluaa haastaa työnantajia ja kokeneempia työntekijöitä kertomaan myös työn positiivisista puolista. Huono mielikuva työelämästä vaikuttaa jo uusien työntekijöiden löytymiseen.

– Työ on ennen kaikkea voimavara. Kun nuori pääsee töihin, se täyttää psykologisia perustarpeita, kuten uuden oppimista, yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Totta kai Suomessa on monenlaista työelämää, ja joissain tilanteissa se kuormittaa kovasti. Mutta kyllä pääsääntöisesti työ on voimavara hyvinvoinnille.

Työnantajalla paljon vastuuta

Vastuu nuorten työntekijöiden hyvinvoinnista työssä kuuluu työnantajille. Työnantajan tulee luoda edellytykset työssä onnistumiselle. Perusasiat, kuten kunnollinen perehdytys, selkeät tehtävänkuvat ja käytännöt ovat avainasemassa.

– Hyvä esihenkilötyö palvelee koko työyhteisöä. Nuorta työntekijää ei pidä jättää yksin tekemään uutta haastavaa työtä. Ne voivat olla järkyttäviä ja kuormittavia tilanteita, Koskensalmi sanoo.

Yksi helppo keino tukea nuorta on kysyä suoraan, miten häntä voisi auttaa parhaalla mahdollisella tavalla onnistumisessa. Osallistamalla nuori jo perehdytysvaiheessa päästään usein parhaaseen lopputulokseen.

Työhyvinvoinnista ja mielenterveysasioista puhutaan aikaisempaa enemmän työpaikoilla ja julkisuudessa. Puheet jäävät kuitenkin usein yleiselle tasolle. Koskensalmen mukaan on hyvä, että keskustelua käydään, mutta paljon on vielä tehtävänä käytännössä. Kynnys ottaa jaksaminen puheeksi esimerkiksi koeajan aikana voi olla korkea.

– Sitten kun asiat koskettavatkin itseä tai lähityöyhteisöä, puhuminen onkin paljon vaikeampaa. Parhaassa tapauksessa nämä asiat otetaan huomioon jo perehdytyksessä. On kaikille parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa asioita voidaan ratkaista. Keinoja jaksamisen tueksi ja kuormituksen vähentämiseksi löytyy työpaikan arjesta, kun yhdessä pohditaan.

Jos jaksamisen kanssa on haasteita, esihenkilölle puhuminen auttaa parhaiten.

– Pienillä muutoksilla esimerkiksi työnkuvaan tai työaikoihin voi helposti löytyä ratkaisuja. Pahoissa tilanteissa työterveyshuolto voi auttaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lyhytaikainen kuormitus kuuluu elämään ylipäänsä.

Keskity onnistumisiin

Vuorovaikutus työkavereiden kanssa on tärkeää. Kysyä saa ja pitää, kun on epäselviä asioita.

Kokeneemmat työkaverit osaavat usein suunnata huomion työn positiivisiin puoliin. Työyhteisön tuella on paikkansa. Jos työpaikassa on paljon nuoria, uusia työntekijöitä, esimerkiksi yhteiset kahvihetket voivat olla hyvä tapa jakaa kokemuksia.

Yksi ikävä juttu saattaa jättää kaiken hyvän pimentoon. Pieniä onnistumisia tapahtuu valtavasti joka työpäivä, mutta niiden tunnistaminen on taito.

– Olisi hyvä pysähtyä ja pohtia oman työn voimavaroja. Niitä asioita, jotka ovat itselle tärkeitä, antavat energiaa ja tukevat jaksamista. Sitä haluaisin nähdä enemmän. Kyllä niitä onnistumisiakin sattuu aina välillä, Koskensalmi naurahtaa.

Tarttumisen arvoisia tilaisuuksia

Sinun ei tarvitse olla paras löytääksesi työpaikan. Riittää, että olet sopiva. Sopivuuteen vaikuttavat erilaiset taustat ja työkokemukset, kovat ja pehmeät taidot sekä arvomaailmat. Jobly on työnhakupalvelu, josta löydät juuri sinulle sopivia tarttumisen arvoisia tilaisuuksia.

 

Katso avoimet työpaikat

Lue myös: Suomalaiset kertovat ikäsyrjinnästä: “Vanhat ovat hitaita ja sairaslomalla jatkuvasti”
Lue myös: Karoliina, 24, hyppäsi hoitoalalta täysin toiselle uralle – kertoo nyt vinkit alanvaihtajille
Lue myös: Niko, 21, tuskaili huonojen arvosanojen kanssa, sitten hän lähti merille - “Se oli kyllä shokki”
Lue myös: Susanna on vaihtanut vakituisen työn neljä kertaa määräaikaiseen - "Tarinan opetus on, että lähde läpyttää”

Read more similar articles

Työyksinäisyys lisääntyy Suomessa – ”Se on aivan luonnollinen seuraus”

Lähes jokainen kokee yksinäisyyttä jossain elämänsä vaiheessa. Joka viides suomalainen on yksinäinen ja vielä yleisempää se on nuorilla aikuisilla ja ikääntyvillä.
Lue lisää

Etelä-Karjalan hyvinvointialue tavoitti lääkärit brändikampanjalla – ”Meidät huomattiin eri kanavissa”

Joblyn tuottama brändikampanja Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle tavoitti lääkärit.
Lue lisää